Uutiset
Elisa Niemisen kirja ”Rikki revityt” valittu Yläkoulun Nuori Aleksis 2021 -kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi
Elisa Niemisen kirja ”Rikki revityt” valittu Yläkoulun Nuori Aleksis 2021 -kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi.
Alla Äidinkielen opettajain liiton tiedote.
Elisa Niemisen ”Rikki revityt” -kirjaan voit tutustua tästä.
—
Yläkoulun Nuori Aleksis 2021 -kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat valittu
Keväällä 2021 käynnistyi jo toinen yläkoulun oppilaille suunnattu Nuori Aleksis -projekti. Kymmenet nuoret lukivat kevään ja kesän aikana pinoittain nuorille suunnattuja, kotimaisia tieto- ja kaunokirjoja. Ahkerimmat lukivat kaikki listan 62 teosta. Tämän vuoden Nuori Aleksis -palkinnon saajaksi ovat ehdolla
Anne-Maija Aalto: Korento, Otava
Meri Luttinen: Myrskynsilmä, WSOY
Anniina Mikama: Tinasotamiehet, WSOY
Elisa Nieminen: Rikki revityt, Myllylahti
Salla Simukka: Lukitut, Tammi.
Yläkoulun Nuori Aleksis on Äidinkielen opettajain liiton myöntämä kirjallisuuspalkinto, jonka saajan valitsee yläkoulun oppilaista koostuva raati. Esiraati, johon tänä vuonna kuului 60 oppilasta ympäri Suomen, on perehtynyt kevään ja kesän aikana viime vuonna ilmestyneisiin kotimaisiin kauno- sekä tietokirjallisiin teoksiin omien mieltymystensä mukaan. Jokainen esiraatilainen luki vähintään 15 teosta; keskimäärin esiraatilaiset lukivat 22 kirjaa.
Esiraadin viisi parasta lukijaa muodostavat loppuraadin, joka kokoontuu syyskuussa yhteen valitsemaan Nuori Aleksis -palkinnon saajan.
Loppuraatiin kuuluvat
Julia Berg, Helsingin normaalilyseo
Fanni Karjalainen, Kajaanin lyseo
Eerika Mäki, Sydän-Laukaan koulu
Lotta Sainio, Sammon koulu
Saana Väike, Karan koulu.
Nuori Aleksis -kirjallisuuspalkinnon saaja palkitaan 1 500 euron rahapalkinnolla. Palkinnon jakaa Äidinkielen opettajain liitto.
Yläkoulun Nuori Aleksis -projektin tavoitteena on paitsi löytää nuorten kirjasuosikki myös innostaa nuoria lukemaan ja keskustelemaan kirjallisuudesta. Vaikka lukemisen vähenemisestä ja lukutaidon heikkenemisestä puhutaan laajalti, on meillä myös nuoria, jotka ovat kiinnostuneita kirjallisuudesta ja lukevat paljon. Yläkoulun Nuori Aleksis -projekti nostaa heidät esiin!
Viime vuonna yläkoulun Nuori Aleksis -palkinnon sai Marisha Rasi-Koskisen teos Auringon pimeä puoli.
Helmet-lukuhaaste nuortenkirjoilla? Kyllä kiitos!
Helmet-lukuhaaste nuortenkirjoilla? Kyllä kiitos!
Suoritatko Helmet-lukuhaastetta? Haluaisitko lukea myös nuortenkirjoja haasteen eri kohtiin? Hienoa, niin mekin! Pyysimme apuun kirjailija ja kirjavinkkari Sini Helmisen, joka listasi meille sopivat kirjat eri haastekohtiin lasten- ja nuortenkirjojen sekä YA:n kattavasta valikoimasta.
1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa:
Maarit Nurmi: Eemun tarinoita -sarja
2. Kirjan on kirjoittanut opettaja:
Heidi Silvan: Puhu, Nelli, Puhu
3. Historiallinen romaani:
Raili Mikkanen: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää
4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan:
Elisa Nieminen: Rikki revityt
5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan:
Salla Simukka: Lukitut
6. Kirja kertoo rakkaudesta:
Marja-Leena Tiainen: Rakas Natasha
7. Kirjassa on kaveriporukka:
Heidi Silvan: Operaatio Hardcore Ysäri
8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa:
Emma Luoma: Perhosten aika
9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella:
Aino-Maija Aalto: Korento
10. Kirjan nimessä on numero:
Linnea Parkkonen: 112 vihaan itseäni
11. Kirja kertoo köyhyydestä:
Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan
12. Kirjassa ollaan metsässä:
Sini Helminen: Kaarnan kätkössä
13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin:
Teija Huusko: Balettia, Alina!
14. Kirja on osa kirjasarjaa:
Anu Holopainen: IIK! 5, Plattilan noita
15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi:
Timo Parvela: Ella ja kaverit etäkoulussa
16. Kirjassa eletään ilman sähköä:
J.S. Meresmaa: Mifonki-sarja
17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi:
Niina Hakalahti: Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?
18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä:
Sari Luhtanen: Isadella, Sydän kylmänä
19. Kirjassa leikitään:
Leea Simola: Siri ja hyytävä naparetki
20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen:
Karin Erlandsson: Helmenkalastaja
21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan:
Elina Jasu: Kohti kinoksia
22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä:
Mikko With: Saakelin satanen
23. Kirja, jota luet ulkona:
Satu Kontinen ja Laura Ertimo: Vesi
24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki:
Marja Aho: Kaikki menee, Jessiina!
25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa:
Marvi ja Merja Jalo: Jesse keskiaikakoira
26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa:
Noora Koponen: Jos mä oon oikee
27. Kirjan päähenkilö on eläin:
Maami Snellman: Jaakko Enkeli Lentokenttä katoaa
28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä:
Maria Laakso: Taltuta klassikko
29. Kirjan henkilön elämä muuttuu:
Elina Pitkäkangas: Hukan perimät
30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen:
Seita Vuorela: Lumi
31. Jännityskirja tai dekkari:
Janne Mäkitalo: Pääkallokiitäjät
32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa:
Joanna Heinonen: Herkko ja kukoistavien kukkien salaisuus
33. Kirjassa opetetaan jokin taito:
Päivi Lukkarila: Kuinka saavutetaan zanshin
34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa:
Martti Linna: Isän luokse
35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut:
Merja Toppi: Jäätävä sarjaimuttaja
36. Kirjassa liikutaan ajassa:
Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä
37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa:
Sini Helminen: Hurme
38. Kirja on käännetty hyvin:
Jessica Townsend: Nevermoor, Morriganin koetukset
39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia:
Heidi Silvan: John Lennon minussa
40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista:
Reetta Niemelä ja Sanna Pelliccioni: Älä vihaa minua
41. Kirjassa matkustetaan junalla:
Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia
42. Satukirja:
Arja ja Emma Puikkonen: Löytölintu
43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä:
Erlend Loe: Supernaiivi
44. Kirjassa on reseptejä:
Elisabeth Acevedo: Kaikki kaikessa
45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija:
Åsa Larsson: Pax, Loitsusauva
46. Kirjassa syödään herkkuja:
Vuokko Hurme: Karkkikirja
47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta:
Jenna Kostet ja Kaisu Sandberg: Milli, Mölli ja surunmaalaaja
sekä
Sanna Pelliccioni, Maami Snellman ja Kiti Szalai: Muistan sinua rakkaudella
49. Kirja on julkaistu vuonna 2021:
Suvi Nurmi: Unissamatkaaja
50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä:
J.S. Meresmaa: Dodo
Tommi Laihon kirjailijahaastattelu
Tommi Laihon kirjailijahaastattelu
Tommi Laiho on kirjoittanut huikean ”Uhanalaiset”-dekkarin.
Kirsi Hietanen (Kirsin kirjanurkka) kävi haastattelemassa Tommia hänen esikoisdekkaristaan.
Helmet-lukuhaaste on täällä taas!
Helmet-lukuhaaste on täällä taas!
Suoritatko Helmet-lukuhaastetta? Onko hankalaa löytää haasteeseen sopivia kirjoja? Myllylahti auttaa! Ohessa luettelo kirjoistamme, jotka taklaavat Helmet-lukuhaasteen eri kohtia. Lue lisää kirjat-osiostamme.
1.Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa
Heidi Silvan: Tytti Seckelinin elämä ja esikoisteos
2.Kirjan on kirjoittanut opettaja
Tuula Ranta: Totuus on vaihtuva maisema
3. Historiallinen romaani
Pekka Hyyti: Tummat pilvet eilisen
4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan
6. Kirja kertoo rakkaudesta
7. Kirjassa on kaveriporukka
Elina Pitkäkangas: Hukan perimät
8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa
9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella
Kalevi Korpi: Meren koiria ja maalintuja
Veera Vähämaa: Muistoroiston jäljillä
10. Kirjan nimessä on numero
11. Kirja kertoo köyhyydestä
12. Kirjassa ollaan metsässä
Anu Holopainen: Plattilan noita (IIK! 5)
13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin
Teija Huusko: Kohti valintakokeita, Alina
14. Kirja on osa kirjasarjaa
Marvi ja Merja Jalo: Jesse keskiaikakoira
17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi
Heidi Silvan: Rooli päällä, Tippi!
19. Kirjassa leikitään
Leea Simola: Siri ja hyytävä naparetki
20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen
Metropoliitta Panteleimon: Murha kirkonkylässä
21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan
22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä
Heidi Silvan: Operaatio Hardcore Ysäri
24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki
Maarit Nurmi: Että mä olen nero! (Eemun tarinoita 6)
25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa
Jaana Lehtiö ja Helena Miettinen: Taika Valo ja kultainen lokki
26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa
Keijo Leppänen: Snaipperi – Eeli Tolvasen tarina
27. Kirjan päähenkilö on eläin
Tiina Keskinen: Koirani joka katosi – Häpin tarina
28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä
Noora Koponen: Jos mä oon oikee – Nuutin tarina
29. Kirjan henkilön elämä muuttuu
31. Jännityskirja tai dekkari
32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa
Joanna Heinonen: Herkko ja kukoistavien kukkien kysymys
33. Kirjassa opetetaan jokin taito
Marja Aho: S niin kuin salaisuus
34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa
Ari-Pekka Palmu: Eräelämää kynällä, kameralla ja kiväärillä
36. Kirjassa liikutaan ajassa
Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä
37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa
Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä
39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia
40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista
Sesse Koivisto: Tapiiri sohvapöydän alla
41. Kirjassa matkustetaan junalla
42. Satukirja
Jenna Kostet: Milli, Mölli ja surunmaalaaja
46. Kirjassa syödään herkkuja
Jaana Lehtiö: Montako päivää vielä
47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta
Mikko With: Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta
Pirja Kiema: Kun pupusisko kuoli
49. Kirja on julkaistu vuonna 2021
Merja Toppi: Jäätävä sarjaimuttaja
”Lukeminen on taito, sitä pitää harjoitella”
”Lukeminen on taito, sitä pitää harjoitella”
Topelius-palkintoehdokkaiksi nostetut nuortenkirjailijat J. S. Meresmaa ja Elina Pitkäkangas tietävät, millaista on kirjoittaa kirjoja, joille ei tahdo löytyä tilaa mediasta. Silti nuorille kirjoittaminen on tärkeää juuri nyt.
Kustannuspäällikkö Niina Within puhelinsoitto tavoitti kirjailija Elina Pitkäkankaan juuri ennen töihin lähtöä. Onneksi olkoon, Hukan perimät on valittu Topelius-palkintoehdokkaaksi.
– Ensin hihkuin ja sitten pyyhin kyyneleitä. Tämä on ollut monella tapaa kummallinen hälinävuosi ja tuntui aivan ihanalta, että se päättyi ehdokkuuteen, Pitkäkangas kuvailee tuntemuksiaan.
J. S. Meresmaa myöntää tunnelman olleen epätodellinen. Meresmaan säeromaani Dodo sai nuortenkirjapiireissä innostuneen vastaanoton, mutta Topelius-ehdokkuus tuli silti yllätyksenä.
– Kustantamon puhelun jälkeen tuli hetkellisesti epätodellinen olo ja mietin, että tapahtuiko tuo oikeasti, J. S. Meresmaa naurahtaa.
Fantasiapainotteinen palkintolista
Tämän vuoden Topelius-palkintoehdokkaissa korostuvat fantasialementit. Mukana on spekulatiivista fiktiota, dystopiaa, fantasiaa, urbaania fantasiaa ja maagista realismia. Meresmaan mukaan fantasia ei kuitenkaan ole kilpailussa yliedustettuna.
– Siihen nähden, miten paljon laadukasta nuortenkirjallisuutta julkaistaan, palkintoehdokkaaksi pääsee häviävän pieni määrä kirjoja. Ehdokaslistan ulkopuolelle jäi todella korkeatasoisia teoksia, myös fantasiaa.
Meresmaan Dodo on Suomessa toinen säeromaani, joka tavoittelee Topelius-palkintoa. Kirsti Kurosen säeromaani Pönttö oli ehdolla 2017.
– Säeromaani hengittää 2020-lukua. Runous on ilmaisuvoimaista. Ja toki helppolukuisuuskin vaikuttaa; nuoriakin lukijoita voi ahdistaa tarttua paksuun kirjaan. Säeromaani on monelle lukijalle helpompaa kuin proosa ja esimerkiksi lukihäiriöiselle voi runomuoto toimia paremmin, Meresmaa pohtii.
Topelius-kilpailun arvosteluraati kiitteli kriteereissään Dodon aihepiirejä ja ilmaisua.
”Kirjailija käsittelee aidosti oman identiteetin ja seksuaalisuuden etsimistä, pelkojen kohtaamista ja niistä irrottautumista. Rankoista aiheistaan huolimatta teksti on kevyen ilmavaa ja runollista.”
Elina Pitkäkankaan Hukan perimät edustaa nuortenkirjan kentällä urbaania fantasiaa. Kirjan maailmassa lykantropia-virus on muuttanut ihmisten todellisuuden; kaupungit suljetaan täyden kuun aikoihin, jotta ihmissudet pysyvät muurien ulkopuolella, tartunnan saaneet eristetään tai teloitetaan.
Teos on jopa pelottavan ajankohtainen kertoessaan pandemiatodellisuudesta fantasian keinoin.
”Urbaani fantasiaromaani käsittelee valtaa, sen jakautumista ja syrjäytymistä. Ahdistavista tapahtumistaan ja raakuudestaan huolimatta kirja on toiveikas ja koskettava. Kuvaileva kerronta saa tapahtumat elämään lukijan silmien edessä”, Topelius-palkintoraati perustelee valintaansa.
Hukan perimät on suomalaisella Young Adult Fiction-kentällä harvinaisuus myös siinä, että se on kirjasarjalle myöhemmin kirjoitettu esiosa. Kuura-sarja (teokset Kuura, Kajo ja Ruska) ilmestyi vuosina 2016-2018. Spin off-teoksia ei suomalaisessa kirjallisuudessa usein nähdä.
– Nuorten fiktiolle on aina vaikea saada isommin julkisuutta. Niinpä itse elän ja hengitän lukijapalautteesta. On ollut ihana kuulla, että Hukan perimät on tuonut paljon uusia lukijoita, monia sellaisiakin, jotka eivät ole Kuura-sarjaa lukeneet, Pitkäkangas kertoo.
Näkyvyyden musta aukko
Sekä Meresmaa että Pitkäkangas ovat surullisen yksimielisiä siitä, että suomalaiselle YA-kirjallisuudelle (Young Adult Fiction) on vaikea saada medioissa näkyvyyttä.
– Aika usein, kun kirjoittaa kirjan nuorille, se katoaa julkaisun jälkeen mustaan aukkoon. Siinä on tietynlainen surutyön paikka itsellä; sinne meni, nyt uutta kohti, Meresmaa kiteyttää.
– YA saa minimaalisesti näkyvyyttä, mutta se ei ole onneksi lannistanut kirjoittajia. Laadukasta nuorille aikuisille suunnattua kirjallisuutta tulee koko ajan, Elina Pitkäkangas toteaa.
Isossa osassa YA:n näkyvyyden nostamisessa ovat blogit ja nuorten omat kanavat.
– Kaikki ovat kovasti huolissaan nuorten lukemisesta, mutta samaan aikaan varsinkin suurimmat kustantamot supistavat kotimaisen YA:n tarjontaansa. Siinä on aika iso ristiriita, kirjailijat pohtivat.
Nuorille aikuisille suunnattu kotimainen kirjallisuus olisi kuitenkin tärkeää pitää voimissaan, jo pelkästään siksi, että uusi lukijasukupolvi kasvaa vain lukemalla.
– Lukeminen on taito! Sitä voi oppia ja sitä täytyy pitää vireessä ja harjoitella samalla tavoin kuin esimerkiksi pianon soittoa. Ja lukemista myös pitää opetella pikkuhiljaa, jotta into saadaan syttymään, Elina Pitkäkangas painottaa. – Jos kaikkien lukiolaisten oletetaan lukevan Väinö Linnaa, niin osa kokee lukemisen liian raskaana ja vaikeana ja se jää helposti kokonaan. Jos taas löytää luettavaa, joka ”imaisee” mukaan, lukemisen taito harjaantuu ja voi olla pienempi kynnys tarttua kirjaan jatkossakin.
Myllylahdelle kaksi Topelius-palkintoehdokkuutta
TIEDOTE 10.12.2020
Julkaisuvapaa
Topelius-palkintoehdokkaat julki – Myllylahdelle finaalipaikoista kaksi
Tammikuussa jaettavan Topelius-palkinnon ehdokkaat on julkistettu. Viiden finalistin joukosta kaksi nousi tänä vuonna kirjankustantamo Myllylahden riveistä.
J.S. Meresmaan Dodo ja Elina Pitkäkankaan Hukan perimät edustavat tämän päivän modernia nuortenkirjallisuutta, joka ei kaihda rankkojakaan aiheita.
– Lasten- ja nuortenkirjoja kirjoitetaan maailman tärkeimmälle yleisölle. Olemme hyvin ylpeitä kirjailijoistamme ja heidän puhuttelevasta, lukemaan innostavasta tuotannostaan, Myllylahden kustannuspäällikkö Niina With hymyilee.
J.S. Meresmaan Dodo on muodoltaan säeromaani. Valitsijaraati kiitteli kirjan ilmaisuvoimaa ja aihevalintoja.
”Kirjailija käsittelee aidosti oman identiteetin ja seksuaalisuuden etsimistä, pelkojen kohtaamista ja niistä irrottautumista. Rankoista aiheistaan huolimatta teksti on kevyen ilmavaa ja runollista.”
Elina Pitkäkankaan Hukan perimät on jopa pelottavan ajankohtainen kertoessaan pandemiatodellisuudesta fantasian keinoin.
”Urbaani fantasiaromaani käsittelee valtaa, sen jakautumista ja syrjäytymistä. Ahdistavista tapahtumistaan ja raakuudestaan huolimatta kirja on toiveikas ja koskettava. Kuvaileva kerronta saa tapahtumat elämään lukijan silmien edessä.”
Molempien kirjojen kannet on suunnitellut taiteilija Karin Niemi.
Topelius-palkinto myönnetään vuosittain ansiokkaalle nuortenkirjalle. Palkinnot jakaa Suomen Nuorisokirjailijat ry, ja vuoden 2021 ehdokkaat sekä voittajat valitaan vuoden 2020 aikana ilmestyneistä kotimaisista nuortenkirjoista. Topelius-palkittujen joukossa on aikojen saatossa nähty suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikkonimiä, kuten Marjatta Kurenniemi.
Tänä vuonna palkintoraatiin kuuluvat tutkija, tietokirjailija ja raadin puheenjohtaja Sara Kokkonen, kirjastovirkailija Marjo Hämäläinen sekä luokanopettaja Matias Laivamaa. Voittajat julkistetaan tammikuussa 2021.
Lisätietoja: kustannuspäällikkö Niina With, niina[ät]myllylahti.fi, puh. 0505387088
Viestinnän yhteystiedot: maija[ät]myllylahti.fi, puh. 050 5680 332
Luovan kirjoittamisen seminaari
Luovan kirjoittamisen seminaari
Monipuolisessa paneelikeskustelussa olivat mukana dekkarikirjailija Elina Backman, Suuren journalistipalkinnon voittanut Jani Halme ja käsikirjoittaja-näyttelijä-ohjaaja Kari Ketonen sekä kustannuspäällikkö Niina With.
Katsopa oheinen video, jos vetävät tarinat sekä kirjoittaminen kiinnostavat.
Vinkkivideo: Mitä kustantaja miettii käsikirjoituksen saadessaan?
Mitä kustantaja miettii käsikirjoituksen saadessaan?
– Myllylahden kustannuspäällikkö Niina Within vinkkivideo
Miten lähestyä kustantamoa? Mitä asioita kannattaa miettiä, ennen kuin lähettää käsikirjoituksen kustantamoon? Kannattaako laittaa mukaan saatetta? CV:tä? Mainosta itsestään? Myllylahden kustannuspäällikkö Niina With kertoo vinkkinsä.
Miten kirjoitetaan hauska kirja?
Miten kirjoitetaan hauska kirja?
Jos haluaa kirjoittaa hauskan kirjan, kannattaa kantaa muistikirjaa mukana, viilata sarkasmia ja tähdätä elämänmakuiseen tekstiin. Tätä mieltä ovat Myllylahden kirjailijat Mari Frisk ja Mikko With, joiden teokset naurattavat ja vähän itkettävätkin.
Huumori on vaikea laji. Se on vaikeaa lavalla, arjessa ja politiikassa, eikä se helpoksi muutu kirjallisuudessakaan.
Myllylahden viime kevään esikoiskirjailija Mari Frisk kirjoitti neliapilaperheen perustamisesta, edellisvuonna julkaissut Mikko With kertoi tositarinan perhe-elämästä, jota kahdeksan vuoden ajan varjosti perheen äidin vaikea syöpä.
Käsissä on siis kaksi kirjaa, joissa puhutaan niin keinohedelmöityksen vaikeudesta kuin syöpähoidoistakin. Ei ihan niitä perinteisimpiä naurun paikkoja.
Mistä hauskuus syntyy?
Ultralaite näytti samanlaiselta härveliltä, jolla skannattiin omat ostokset Ikeassa. Jos tulisi epätoivoinen ultrantarve, niin ehkä se ajaisi asian, Ikean itsepalvelukassan tiskille vain makoilemaan, helmat ylös ja nopea tsekkaus ennen lihapulla- ja perunamuusiannosta.
Mari Friskin Neliöjuuri on lähtökohdiltaan ja markkinointikulmaltaan nimenomaan hauskaa luettavaa, arjen vastapainoa.
– Halusin, että kirja olisi viihdyttävä, Mari Frisk painottaa. – Kirjallani halusin herättää tunteita – viihdyttää ja provosoidakin. Toivon, että se herättää myös samaistumisen tunteita näin poliittisesti korrektin ajatushygienian aikakaudella.
Mari itse kuvailee kirjansa huumorin olevan ”tilannekomiikkaa, pyllyjuttuja, mutta myös saako tälle nauraa -osastoa”.
– Oma huumorini on osittain samanlaista kuin kirjan huumori, mutta ei täysin samaa kuitenkaan. Sarkasmi on kasvokkain hyvä juttu, mutta kirjoitettuna se ei välttämättä toimi.
Within tapauksessa tähtäimessä oli tehdä elämänmakuinen kirja.
– Halusin, että kirja antaisi mahdollisimman aidon kuvan tapahtumista itkuineen ja nauruineen. Toki hauskuus oli siinä mielessä itsearvo, että tietoisesti pidin huolta siitä, että kirjasta ei tule liian ankea syöpäsynkistely ja sitä kautta raskas lukea.
Mikko Within teos Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta päättyy lopulta Mikon vaimon Tiinan kuolemaan. Surullisesta aiheesta tehty kirja keskittyy kuitenkin elämään ja onnistuu tekemään sen jopa hauskasti.
– Suuren osan hauskimmista kohdista varastaa kirjan tapahtumien aikaan 3–11-vuotias tyttäreni ja huumoria voisi luonnehtia ”lasten suusta” -huumoriksi. Itse lasken kirjan hauskuusosastoon myös vaimoni blogiteksteissä ja omissa ajatuksissani olevan välillä hyvinkin kuivan ja mustan huumorin, joka usein on rivien välistä uskallettava kaivaa.
Voiko mille tahansa nauraa?
Maanantaina minulta poistetaan virallisen katuselityksen mukaan ”hyvänlaatuinen kasvain”. Eikös ole aivan sopiva nimitys virkaheitolle tissille?
Rintaleikkauksesta voi puhua näinkin. Onko nykyään enää olemassa tabuja, joista ei saisi kirjoittaa hauskasti?
– Täytyy tunnustaa, että jätin kirjasta joitain levottomimpia mustan huumorin kohtia pois. Tämä siksi, että kyseessä ovat tositapahtumat ja oikeat ihmiset ja en halunnut ottaa liian suurta riskiä siitä, että joku minulle läheinen pahoittaisi mielensä, Mikko With kertoo.
– Muutamassa kohtaa hinkkasin Neliöjuuren tekstiä pitkään, jotta siinä ei olisi väärintulkinnan vaaraa, Mari Frisk valottaa.
Molempien kirjoittajien mukaan lähes mistä tahansa voi saada huumoria.
– Mutta kirjoittajalla täytyy olla tilannetajua sen suhteen, milloin tietystä aiheesta voi vitsailla ja mille kohdeyleisölle, Mikko With pohtii.
Hauskuutta ilman rautalankaa
Hauskuus vaatii kirjoittajaltaan ainakin rohkeutta ja uskoa siihen, että se, mikä naurattaa itseä, voi naurattaa toisiakin.
– Itse näkisin hankalana ajatuksen, että yrittäisin kirjoittaa hauskoja kohtauksia ilman, että ne huvittavat minua itseäni, Mikko With pohtii. – Mielestäni kannattaa myös säästää rautalankaa humoristisissa kohtauksissa ja jättää sopivasti lukijan mielikuvituksen ja oman hoksaamisen varaan.
Mari Frisk kehottaa myös pitämään korvat avoimina arkipäivän komiikalle.
– Muistikirja kannattaa pitää aina mukana! Parhaat jutut voi kuulla melkein missä vain.
Salaiset vinkit timanttisen dekkarin luomiseen
Haaveiletko menestysdekkarin kirjoittamisesta?
Niina With, yksi Suomen kokeneimmista dekkarikustannustoimittajista, paljastaa salaiset vinkkinsä timanttisen dekkarin luomiseen. Hyvä tietopaketti varsinkin aloittelijoille.
Myllylahti-kustantamon kustannuspäällikkönä toimiessaan Niina on käynyt läpi satoja dekkarikäsikirjoituksia ja kätilöinyt niistä kymmeniä menestysdekkareita viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kustantamo Myllylahti on voittanut muun muassa vuoden parhaan esikoisdekkarin tittelin kaksi kertaa peräkkäin. MurhaMylly-sarja on suomalaisessa dekkarikentässä jo aivan oma käsitteensä.
-
Kun käsikirjoituksesi on hiottu, lähetä se Myllylahdelle näiden ohjeiden mukaisesti.