Uutiset

Milka Hakkaraisen Ei verta rantaa rakkaampaa valittu vuoden Esikoisdekkariksi Suomessa

Milka Hakkaraisen Ei verta rantaa rakkaampaa valittu vuoden Esikoisdekkariksi Suomessa

1.2.2022

 

”Voitto kannustaa keksimään lisää ruotsinsuomalaisia rikoksia”
Ruotsissa asuva kirjailija Milka Hakkarainen voitti Suomen parhaan esikoisdekkarin kunniakirjan. Kirjankustantamo Myllylahdelle palkinto oli kolmas viimeisen neljän vuoden sisällä.

 

 

Vuoden 2021 parhaan suomalaisen esikoisdekkarin on kirjoittanut kirjailija Milka Hakkarainen. Teos Ei verta rantaa rakkaampaa voitti Suomen Dekkariseura ry:n myöntämän parhaan esikoisdekkarin tittelin.

 

Dekkarikustantamo Myllylahden riveistä ponnistava Hakkarainen oli voitosta kuullessaan iloisesti yllättynyt.

 

– Olen tosi otettu tästä tunnustuksesta. En voinut pitää julkkareita sattuneesta syystä ja kirjan ruotsinsuomalaisten teemojen ja sävyn takia jännitin, mahtaako se löytää lukijoita. Vuoden esikoisdekkari -kunniakirja on siis ilman muuta esikoiskirjailijavuoteni kohokohta ja tärkeä kannustin tulevia kirjoitusprojekteja silmällä pitäen.

 

Suomen Dekkariseura jakaa parhaan esikoisdekkarin tittelin vuosittain. Voittaja valittiin vuonna 2021 ilmestyneiden kotimaisten fiktiivisten esikoisjännityskirjojen joukosta.

 

Suomen murhaavin kustantamo

Kustantamo Myllylahdelle esikoisdekkarivoitto oli jo kolmas. Hattutemppu on syntynyt neljän vuoden sisään, kun esikoisdekkarin kunniakirjan ovat napanneet Tuire Malmstedt (Pimeä jää, 2018) ja Pekka Hyyti (Tummat pilvet eilisen, 2019).

 

– Milka Hakkaraisen kirja sijoittuu hienoon jatkumoon. Nämä kolme eri voittajadekkaria ovat tyylilajiltaan ja miljööltään erilaisia, mutta yhteistä on vahva jännite, mukaansatempaavuus ja puhuttelevuus. Olemme kaikista dekkaristeistamme kovin ylpeitä, ja iloisia Murhamylly-dekkarisarjamme vakiintuneesta asemasta kotimaisessa jännitys- ja rikoskirjallisuudessa, kertoo kustannuspäällikkö Niina With.

 

Parhaan esikoisdekkarin kunniamaininta on Within mielestä tärkeä tunnustus.

 

– Kaiken kaikkiaan on hienoa, että Suomessa nostetaan esille lahjakkaita esikoisdekkaristeja sekä tämän kisan että myös median kautta. Tämä palvelee vahvasti myös uusia elämyksiä hakevia lukijoita, With toteaa.

 

Kestääkö vatsasi nykydekkareita?

Ei verta rantaa rakkaampaa on perinteinen murhatarina, joka sijoittuu pieneen ruotsinsuomalaiseen yhteisöön. Ruotsissa asuvalle Hakkaraiselle miljöö oli luonteva valinta. Ruotsinsuomalaisen identiteetin ruoppaus on kerännyt kiitosta muun muassa Helsingin Sanomissa.

 

– Ruotsinsuomalaisia ei juuri Suomen mediassa nähdä, me emme ole median kannalta kiinnostavia. Myöskään ruotsinsuomalaisiin dekkareihin en ole itse aiemmin törmännyt. Olen saanut Ruotsissa asuvilta suomalaisilta paljon lukijapalautetta ja kiitosta, kirjan arkisiin tilanteisiin on samastuttu.

 

Ei verta rantaa rakkaampaa edustaa perinteistä cozy crimea: murhia tapahtuu, mutta väkivallalla ei mässäillä. Hakkarainen on iloinen tällä hetkellä näkyvillä olevasta hienoisesta cozy crimen suosion kasvusta.

 

– Pehmeämpien dekkareiden nousu on mielestäni hyvä asia, ei ainoastaan oman kirjoittamiseni kannalta vaan myös yleisesti. Aika moni tuttu on sanonut, ettei tahdo vatsa kestää enää kaikkia nykydekkareita, sarjoissa ja leffoissa ”splatterointi” alkaa mennä jo väkivaltapornon puolelle.

 

Ei verta rantaa rakkaampaa saa tässä kuussa jatko-osan. Helmikuussa ilmestyvä Maa kauhein isien jatkaa esikoisdekkarissa esiteltyjen hahmojen tarinaa.

 

Raadin perustelut:

Milka Hakkaraisen esikoisdekkari on osin tragikoominenkin tarina suomalaisyhteisöstä Ruotsissa ja yhteisön vaalimista arvoista. Tekijä avaa kirpeällä tyylillä kipeistä asioista vaikenemisen kulttuuria.

 

Päähenkilö, entinen rikostoimittaja Rosa intoutuu penkomaan vanhoja ja uusia salaisuuksia. Hän hakee tuekseen vastahakoisen poliisin, Janin, jonka suvun tarinasta paljastuu kauan varjeltuja salaisuuksia. Molemmat ovat virkistävän tuoreita hahmoja dekkarikirjallisuudessa. Heidän tutkittavakseen päätyy rikos jos toinenkin.

 

Teoksen vahvuus on psykologinen jännite, jota jokainen ulkomailla asuva kokee. Suomalaisuus muodostuu verhoksi henkilöiden ja muun maailman välillä. Lukija saa myötäeläen pohtia, kuka minä olen, ja olenko suomalainen vai ruotsalainen.

 

Vuoden esikoisdekkari-palkinnosta lisää: https://dekkariseura.fi/2022-palkitut/

 

Arvostelukappalepyynnöt ja haastattelupyynnöt: maija@myllylahti.fi

 

Lisätietoja: kustannuspäällikkö Niina With, niina@myllylahti.fi 

 

 

Lue lisää >>

Mikko Within Saakelin satanen Topelius-ehdokkaaksi

Mikko Within Saakelin satanen Topelius-ehdokkaaksi

 

 

 

Liminkalainen Mikko With halusi kirjoittaa kirjan, joka ei aliarvioi nuorta lukijaa. Saakelin satanen on noussut hienosti koulujen lukulistoille ja nyt myös Topelius-ehdokkaaksi.

Mikko Within nuortenkirja Saakelin satanen (Myllylahti 2021) kisaa vuoden parhaan nuortenkirjan tittelistä. Topelius- palkintoehdokkuus tuli kirjailijalle puun takaa.

– Onhan tämä kirjailijanurani isoin tunnustus tähän mennessä. Ensimmäinen kirjani Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta oli ehdolla Storytelin vuoden parhaaksi äänikirjaksi kategoriassa ”Tietokirjallisuus ja elämäkerrat”.

Ehdokasluettelo on Within mielestä kiinnostavan monipuolinen.

– Listalta löytyy fantasiakirja, säeromaani, novellikokoelma ja pakolaisuutta käsittelevä lukuromaani. Myös aiheet ovat aika isoja ja monipuolisia, on pakolaiskriisiä ja seksuaalisuuden moninaisuutta. Omani edustaa tässä porukassa ehkä sitä ”tavisromaania”, jolla houkutellaan nuoria lukemaan.

 

Vahingossa nuortenromaaniksi

Within ei ollut alun perin tarkoitus kirjoittaa nuortenromaania. Tekeillä oli aikuisten romaani, joka lähti liikkeelle ajatusleikistä.

– Mitä jos ihan tavallisen tyypin pitäisi tehdä rikos suunnittelematta ja nopealla aikataululla? En halunnut kuitenkaan kirjoittaa murhamysteeriä. Lähikaupan ryöstäminen taas tuntui riittävän pieneltä ja sympaattiselta rikokselta, mistä lähteä liikkeelle. Mutta miksi se piti ryöstää? Miksi on pakko tehdä rikos, jos ei halua? Tämän kysymyksen ympärille juoni lähti rakentumaan.

Jostain syystä kirjoittaminen ei kuitenkaan edennyt. Ennen kuin yhdellä iltalenkillä jokin loksahti pään sisällä kohdalleen.

– Tajusin äkkiä, että kirjoittamani teos ei ole aikuisten romaani vaan nuortenkirja. Palasin lenkiltä kotiin, tein tarvittavat muutokset jo aloitettuun käsikirjoitukseen ja äkkiä teksti lähti syntymään ihan eri moodilla.

 

Houkuttelua lukemaan

Siirtyminen nuortenkirjan kirjoittajaksi ei kuitenkaan käynyt ihan ongelmitta. Eniten Withiä hirvitti ajatus olla se setä, joka kertoo, miten maailma makaa.

– Tein kovasti töitä sen eteen, ettei kirjastani tulisi sellainen sormi pystyssä osoitteleva teos, jossa setä kertoo nuorisolle, mitä saa tai ei saa tehdä. Omat lapset lukivat kuitenkin käsikirjoituksen Paras palaute oli, että sinähän näköjään ymmärrät, mitä nuorten päässä liikkuu – miksi se ei näy in real life?, With naurahtaa.

Saakelin satasen With toivoo antavan lukuintoa niin nuorille kuin aikuisillekin.

– Aika paljon nuorille on tarjolla seitsemänsataasivuisia fantasiakäännösromaaneja. Nämä ovat mahtavia romaaneja, jos niihin tarttuu jo ennestään vahva lukija. Oman kirjani miellän myös aloittelevien lukijoiden kirjaksi. Tässä teoksessa liikkeelle lähdetään heti ja juoni menee koko ajan eteenpäin. Vähän vähemmänkin lukeva siis toivon mukaan kiinnostuu, ja jaksaa viedä lukemista eteenpäin.

Nuortenkirjoilla ei myöskään ole yläikärajaa.

– Tämän päivän nuortenkirjat kestävät aikuisten käsissä paljon paremmin kuin oman nuoruuden viisikot tai Dana-tytöt. Niiden lukeminen aikuisiällä tuntuisi aika kornilta. Tämän päivän nuortenkirjoissa taas on todella laadukkaita teoksia, jotka herättävät ajatuksia ja käsittelevät hankaliakin asioita. Aika moni tuttu on viihtynyt Satasen parissa, vaikka ei enää olekaan nuortenkirjojen kohderyhmää, With vinkkaa.

 

Topelius-palkinto julkistetaan 14.1.2022.

 

 

Lue lisää >>

Johtolanka-ehdokas Milka Hakkarainen: Olen iloinen, että cozy crime on nousussa

Johtolanka-ehdokas Milka Hakkarainen: Olen iloinen, että cozy crime on nousussa

 

 

Vuoden Johtolanka-palkinnon finalistit on julkistettu. Dekkarikustantamo Myllylahden riveistä kuuden finalistin joukkoon ponnisti Milka Hakkarainen teoksellaan Ei verta rantaa rakkaampaa.

 

– Kun tieto ehdokkuudesta tuli, luulin ymmärtäneeni väärin. En edes tiennyt, että Johtolanka-ehdokkaaksi voi päästä esikoisdekkarilla enkä ollut uskaltanut unelmoida koko asiasta. Tämä on itselleni tosi iso juttu, Milka Hakkarainen kuvailee tuntemuksiaan.

 

Suomen dekkariseura jakaa Johtolanka-palkinnon helmikuussa 2022. Voittaja valitaan vuonna 2021 ilmestyneiden kotimaisten fiktiivisten jännityskirjojen joukosta.

 

Ruotsissa asuva Hakkarainen on seurannut Johtolanka-kilpailua monta vuotta. Joukossa on tuttuja nimiä.

 

Vainajat eivät vaikene on tullut mediassa vastaan tänä syksynä usein ja Niko Rantsi ja Matti Remes ovat totta kai tuttuja isoja nimiä. On kyllä upeaa olla tässä porukassa.

 

Koska ensimmäinen tunne ehdokkuudesta oli yllätys ja epäusko, kesti hetken päästä juhlimistaajuudelle.

 

– Kavereiden kanssa tuijotimme uutista Dekkariseuran sivuilla ja pyysin toisia vakuuttamaan, että oikeasti, olenko ehdokkaana. Menihän se lopulta jakeluun. Poksautettiin skumppa ja joimme kuohuvaa ulkona pipot päässä, Hakkarainen naurahtaa.

 

Ruotsinsuomalaisia ei juuri Suomen mediassa näy”

 

Ei verta rantaa rakkaampaa on perinteinen murhatarina, joka sijoittuu pieneen ruotsinsuomalaiseen yhteisöön. Ruotsissa asuvalle Hakkaraiselle miljöö oli luonteva valinta. Ruotsinsuomalaisen identiteetin ruoppaus on kerännyt kiitosta muun muassa Helsingin Sanomissa.

 

– Ruotsinsuomalaisia ei juuri Suomen mediassa nähdä, me emme ole median kannalta kiinnostavia. Myöskään ruotsinsuomalaisiin dekkareihin en ole itse aiemmin törmännyt. Olen saanut Ruotsissa asuvilta suomalaisilta paljon lukijapalautetta ja kiitosta, kirjan arkisiin tilanteisiin on samastuttu.

 

Ei verta rantaa rakkaampaa edustaa perinteistä cozy crimea: murhia tapahtuu, mutta väkivallalla ei mässäillä. Hakkarainen on iloinen tällä hetkellä näkyvillä olevasta hienoisesta cozy crimen suosion kasvusta.

 

– Pehmeämpien dekkareiden nousu on mielestäni hyvä asia, ei ainoastaan oman kirjoittamiseni kannalta vaan myös yleisesti. Aika moni tuttu on sanonut, ettei tahdo vatsa kestää enää kaikkia nykydekkareita, sarjoissa ja leffoissa ”splatterointi” alkaa mennä jo väkivaltapornon puolelle. Itse luen paljon kauhugenreä, mutta itselleni jännitys ja kauhu eivät perustu väkivaltaan, vaan jännite on osattava rakentaa vähän hienovaraisemmin.

 

Viihteellisen dekkarin kirjoittaminen herätti kuitenkin myös epävarmuutta.

 

– Mietin paljon, voiko dekkaria oikeasti kirjoittaa vähän humoristisesti. Mutta hahmot alkoivat elää omaa elämäänsä ja kun kirjoitin, saatoin vain naureskella mukana. Huumorista ja dekkarin keveydestä olen saanut myös hyvää palautetta.

 

Ei verta rantaa rakkaampaa saa keväällä jatkoa. Helmikuussa ilmestyvä Maa kauhein isien valmistui juuri ennen tietoa Johtolanka-ehdokkuudesta.

 

– Maanantaina tein viimeiset muutokset ja siirtelin pilkkujen paikkoja. Tiistaina tuli tieto palkintoehdokkuudesta. Ihan hyvä, ettei käsikirjoitukseen voi tehdä enää muutoksia, koska tuntuu, että nyt varmaan viilaisin käsikirjoitusta jonkinlaisessa paniikissa, Hakkarainen naurahtaa.

 

Johtolanka-palkinnon voittaja julkistetaan helmikuussa 2022.

 

Raadin perustelut:

 

Milka Hakkarainen: Ei verta rantaa rakkaampaa (Myllylahti)

Milka Hakkaraisen esikoisdekkari on osin tragikoominenkin tarina suomalaisyhteisöstä Ruotsissa ja yhteisön vaalimista arvoista. Tekijä availee kirpeästi kipeistä asioista vaikenemisen kulttuuria. Päähenkilö toimittaja Rosa intoutuu penkomaan vanhoja ja uusia salaisuuksia ja hakee tuekseen vastahakoisen Janin, molemmat ovat virkistävän tuoreita hahmoja dekkarikirjallisuudessa.

 

 

 

Johtolanka-palkinnosta lisää: dekkariseura.fi/johtolanka2022ehdokkaat

 

Arvostelukappalepyynnöt: maija@myllylahti.fi

 

Lisätietoja: kustannuspäällikkö Niina With, niina@myllylahti.fi, puh 050-538 7088

Lue lisää >>

Myllylahdelle Johtolanka- ja Topelius-ehdokkuudet

Myllylahdelle Johtolanka- ja Topelius-ehdokkuudet

 


Kustantamo Myllylahti kilpailee vuoden parhaan dekkarin ja parhaan nuortenkirjan titteleistä.

Kustantamon kirjoista nousivat ehdokkaat Johtolanka-palkinnon ja Topelius-palkinnon finalistien joukkoon.

 

– Myllylahti on tunnettu nimenomaan dekkareiden ja lasten- ja nuortenkirjojen kustantamona. Siksi olemme erittäin tyytyväisiä, että juuri näihin kirjoihin erikoistuneet kilpailuraadit ovat teoksemme ehdokaslistoille nostaneet, toteaa kustannuspäällikkö Niina With.

 

Ruotsinsuomalaisuuden kuvaus dekkaripalkintoviisikkoon

 

Johtolanka-palkintoehdokkaaksi kohosi Milka Hakkaraisen esikoisdekkari Ei verta rantaa rakkaampaa. Suomen dekkariseuran Johtolanka-palkinto myönnetään vuosittain edellisen vuoden parhaasta kotimaisesta fiktiivisestä jännityskirjasta.

 

Milka Hakkaraisen esikoisdekkari on osin tragikoominenkin tarina suomalaisyhteisöstä Ruotsissa ja yhteisön vaalimista arvoista. Tekijä availee kirpeästi kipeistä asioista vaikenemisen kulttuuria. Päähenkilö toimittaja Rosa intoutuu penkomaan vanhoja ja uusia salaisuuksia ja hakee tuekseen vastahakoisen Janin, molemmat ovat virkistävän tuoreita hahmoja dekkarikirjallisuudessa.

 

Johtolanka-kilpailun voittaja julkistetaan helmikuussa 2022.

 

Nuoren miehen kasvutarina Topelius-ehdokkaaksi

 

Helmikuussa jaettavan Topelius-palkinnon ehdokkaiden joukkoon nousi Myllylahdelta kirjailija Mikko With. Within teos Saakelin satanen on kirjoittajan ensimmäinen nuortenkirja. Vaimonsa rintasyövästä kertoneella Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta –teoksella debytoinut With sai raadilta kiitosta uskottavasta kerronnastaan.

 

Vauhdikas ja hulvaton seikkailukertomus kuvaa nuoria uskottavasti: se tunnistaa nuorten maailman niin kirjan henkilöinä kuin lukijoina. Romaanissa on hyvä imu ja rautainen juoni. Saakelin satanen on uskottava kertomus siitä, miten kahdelle kaverukselle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin lähikaupan ryöstäminen. Kerronnan täsmälliset yksityiskohdat ja nuoren pojan väkevä elämä tekevät mahdottomaksi romaanin tapahtumien kyseenalaistamisen. Teoksella on voimakas sisäinen kerronta ja kuvailu elokuvamaisen elävää. Kieli on tarkkaa ja yksinkertaisuudessaan täsmällistä.

 

Topelius-palkinto jaetaan 14.1.2022.

 


Lisätietoja: kustannuspäällikkö Niina With, niina[ät]myllylahti.fi, puh. 0505387088

Viestinnän yhteystiedot: maija[ät]myllylahti.fi, puh. 050 5680 332

Lue lisää >>

Äidinkielenopettajien Nuori Aleksis -palkinto forssalaiselle Elisa Niemiselle

 

Äidinkielenopettajien Nuori Aleksis -palkinto forssalaiselle Elisa Niemiselle

 

Kirjailija Elisa Nieminen on valittu Nuori Aleksis 2021 -palkinnon saajaksi romaanillaan Rikki revityt (Myllylahti, 2020). 1500 euron rahapalkinnon myöntää Äidinkielen opettajien liitto.

 

Olin töissä kahvitauolla, kun luin kustantajan sähköpostin, jossa sain tietää ehdokkuudestani. Teki kyllä mieli hyppiä pitkin seiniä ja tuulettaa, mutta olimme juuri saaneet päiväkodissa lapset päiväunille, joten oli pakko hillitä itsensä, esiopetuksessa työskentelevä Elisa Nieminen naurahtaa.

 

Olin kyllä jo todella otettu tuosta ehdokkuudesta – sain olla viiden finalistin joukossa, jossa mukana oli muun muassa oma esikuvani Salla Simukka. Voitto tuntui aluksi hyvin epätodelliselta ja kesti hetki uskoa, että se on oikeasti totta. Olen tästä palkinnosta kyllä äärimmäisen otettu ja kiitollinen.

 

Rikki revityt -teoksen kirjoittaminen oli Niemiselle sekä raskas että rakas projekti. Niemisen aiempaan tuotantoon kuuluu nuoremmille suunnattuja hyvän mielen teoksia kuten Lotta Torvinen -sarja.

 

Kesti aika kauan ennen kuin Rikki revityt -kirjan tarina löysi oikean rakenteen ja siitä kuoriutui esiin se, mitä halusin lukijalle näyttää. Samaan aikaan oli mielenkiintoista ja antoisaa hypätä tähän maailmaan ja näiden henkilöiden pään sisään, vaikkakin heistä moni kävi kirjassa todella syvissä vesissä. Kirjoittaessa itse aina odotti, miten tarina tulee etenemään.

 

Niemiselle palkinnossa on parasta se, että valitsijaraadissa istuvat juuri nuoret.

 

Valinnan teki juuri se kohderyhmä, jolle kirjan tein. Tuntuu aivan mahtavalta, kun oma kirja tulee valituksi nuorten suosikkikirjaksi kaikista kotimaisista 2020 ilmestyneistä nuortenkirjoista. Se motivoi itseäni valtavasti kirjoittamaan jatkossakin nuortenkirjoja.

 

 

Lisätietoja:

 

Kustantamo Myllylahti, kustannuspäällikkö Niina With, tel. 050 538 7088, niina@myllylahti.fi

 

Kirjailija Elisa Nieminen, eliza.nieminen@gmail.com

Lue lisää >>

Elisa Niemisen kirja ”Rikki revityt” valittu Yläkoulun Nuori Aleksis 2021 -kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi

Elisa Niemisen kirja ”Rikki revityt” valittu Yläkoulun Nuori Aleksis 2021 -kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi. 

 

Alla Äidinkielen opettajain liiton tiedote.

Elisa Niemisen ”Rikki revityt” -kirjaan voit tutustua tästä.

 

Yläkoulun Nuori Aleksis 2021 -kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat valittu

 

Keväällä 2021 käynnistyi jo toinen yläkoulun oppilaille suunnattu Nuori Aleksis -projekti. Kymmenet nuoret lukivat kevään ja kesän aikana pinoittain nuorille suunnattuja, kotimaisia tieto- ja kaunokirjoja. Ahkerimmat lukivat kaikki listan 62 teosta. Tämän vuoden Nuori Aleksis -palkinnon saajaksi ovat ehdolla

 

Anne-Maija Aalto: Korento, Otava

Meri Luttinen: Myrskynsilmä, WSOY

Anniina Mikama: Tinasotamiehet, WSOY

Elisa Nieminen: Rikki revityt, Myllylahti

Salla Simukka: Lukitut, Tammi.

 

Yläkoulun Nuori Aleksis on Äidinkielen opettajain liiton myöntämä kirjallisuuspalkinto, jonka saajan valitsee yläkoulun oppilaista koostuva raati. Esiraati, johon tänä vuonna kuului 60 oppilasta ympäri Suomen, on perehtynyt kevään ja kesän aikana viime vuonna ilmestyneisiin kotimaisiin kauno- sekä tietokirjallisiin teoksiin omien mieltymystensä mukaan. Jokainen esiraatilainen luki vähintään 15 teosta; keskimäärin esiraatilaiset lukivat 22 kirjaa.

 

Esiraadin viisi parasta lukijaa muodostavat loppuraadin, joka kokoontuu syyskuussa yhteen valitsemaan Nuori Aleksis -palkinnon saajan.

 

Loppuraatiin kuuluvat

 

Julia Berg, Helsingin normaalilyseo

Fanni Karjalainen, Kajaanin lyseo

Eerika Mäki, Sydän-Laukaan koulu

Lotta Sainio, Sammon koulu

Saana Väike, Karan koulu.

 

Nuori Aleksis -kirjallisuuspalkinnon saaja palkitaan 1 500 euron rahapalkinnolla. Palkinnon jakaa Äidinkielen opettajain liitto.

 

Yläkoulun Nuori Aleksis -projektin tavoitteena on paitsi löytää nuorten kirjasuosikki myös innostaa nuoria lukemaan ja keskustelemaan kirjallisuudesta. Vaikka lukemisen vähenemisestä ja lukutaidon heikkenemisestä puhutaan laajalti, on meillä myös nuoria, jotka ovat kiinnostuneita kirjallisuudesta ja lukevat paljon. Yläkoulun Nuori Aleksis -projekti nostaa heidät esiin!

 

Viime vuonna yläkoulun Nuori Aleksis -palkinnon sai Marisha Rasi-Koskisen teos Auringon pimeä puoli.

 

 

Lue lisää >>

Helmet-lukuhaaste nuortenkirjoilla? Kyllä kiitos!

Helmet-lukuhaaste  nuortenkirjoilla? Kyllä kiitos! 

 

Suoritatko Helmet-lukuhaastetta? Haluaisitko lukea myös nuortenkirjoja haasteen eri kohtiin? Hienoa, niin mekin! Pyysimme apuun kirjailija ja kirjavinkkari Sini Helmisen, joka listasi meille sopivat kirjat eri haastekohtiin lasten- ja nuortenkirjojen sekä YA:n kattavasta valikoimasta.

 

 

1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa:
Maarit Nurmi: Eemun tarinoita -sarja

 

2. Kirjan on kirjoittanut opettaja:
Heidi Silvan: Puhu, Nelli, Puhu

 

3. Historiallinen romaani:
Raili Mikkanen: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää

 

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan:
Elisa Nieminen: Rikki revityt

 

5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan:
Salla Simukka: Lukitut

 

6. Kirja kertoo rakkaudesta:
Marja-Leena Tiainen: Rakas Natasha

 

7. Kirjassa on kaveriporukka:
Heidi Silvan: Operaatio Hardcore Ysäri

 

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa:
Emma Luoma: Perhosten aika

 

9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella:
Aino-Maija Aalto: Korento

 

10. Kirjan nimessä on numero:
Linnea Parkkonen: 112 vihaan itseäni

 

11. Kirja kertoo köyhyydestä:
Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan

 

12. Kirjassa ollaan metsässä:
Sini Helminen: Kaarnan kätkössä

 

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin:
Teija Huusko: Balettia, Alina!

 

14. Kirja on osa kirjasarjaa:
Anu Holopainen: IIK! 5, Plattilan noita

 

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi:
Timo Parvela: Ella ja kaverit etäkoulussa

 

16. Kirjassa eletään ilman sähköä:
J.S. Meresmaa: Mifonki-sarja

 

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi:
Niina Hakalahti: Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?

 

18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä:
Sari Luhtanen: Isadella, Sydän kylmänä

 

19. Kirjassa leikitään:
Leea Simola: Siri ja hyytävä naparetki

 

20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen:
Karin Erlandsson: Helmenkalastaja

 

21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan:
Elina Jasu: Kohti kinoksia

 

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä:
Mikko With: Saakelin satanen

 

23. Kirja, jota luet ulkona:
Satu Kontinen ja Laura Ertimo: Vesi

 

24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki:
Marja Aho: Kaikki menee, Jessiina!

 

25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa:
Marvi ja Merja Jalo: Jesse keskiaikakoira

 

26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa:
Noora Koponen: Jos mä oon oikee

27. Kirjan päähenkilö on eläin:
Maami Snellman: Jaakko Enkeli Lentokenttä katoaa

 

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä:
Maria Laakso: Taltuta klassikko

 

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu:
Elina Pitkäkangas: Hukan perimät

 

30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen:
Seita Vuorela: Lumi

 

31. Jännityskirja tai dekkari:
Janne Mäkitalo: Pääkallokiitäjät

 

32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa:

Joanna Heinonen: Herkko ja kukoistavien kukkien salaisuus

 

33. Kirjassa opetetaan jokin taito:
Päivi Lukkarila: Kuinka saavutetaan zanshin

 

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa:
Martti Linna: Isän luokse

 

35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut:
Merja Toppi: Jäätävä sarjaimuttaja

 

36. Kirjassa liikutaan ajassa:
Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä

 

37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa:
Sini Helminen: Hurme

 

38. Kirja on käännetty hyvin:
Jessica Townsend: Nevermoor, Morriganin koetukset

 

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia:
Heidi Silvan: John Lennon minussa

 

40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista:
Reetta Niemelä ja Sanna Pelliccioni: Älä vihaa minua

 

41. Kirjassa matkustetaan junalla:
Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia

 

42. Satukirja:
Arja ja Emma Puikkonen: Löytölintu

 

43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä:
Erlend Loe: Supernaiivi

 

44. Kirjassa on reseptejä:
Elisabeth Acevedo: Kaikki kaikessa

 

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija:
Åsa Larsson: Pax, Loitsusauva

 

46. Kirjassa syödään herkkuja:
Vuokko Hurme: Karkkikirja

 

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta:
Jenna Kostet ja Kaisu Sandberg: Milli, Mölli ja surunmaalaaja
sekä
Sanna Pelliccioni, Maami Snellman ja Kiti Szalai: Muistan sinua rakkaudella 

 

49. Kirja on julkaistu vuonna 2021:
Suvi Nurmi: Unissamatkaaja

 

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä:
J.S. Meresmaa: Dodo

 

 

 

 

Lue lisää >>

Helmet-lukuhaaste on täällä taas!

Helmet-lukuhaaste on täällä taas!

 

Suoritatko Helmet-lukuhaastetta? Onko hankalaa löytää haasteeseen sopivia kirjoja? Myllylahti auttaa! Ohessa luettelo kirjoistamme, jotka taklaavat Helmet-lukuhaasteen eri kohtia. Lue lisää kirjat-osiostamme

 

 

1.Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa

Heidi Silvan: Tytti Seckelinin elämä ja esikoisteos

 

2.Kirjan on kirjoittanut opettaja

Tuula Ranta: Totuus on vaihtuva maisema

 

3. Historiallinen romaani

Pekka Hyyti: Tummat pilvet eilisen

 

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan

Mari Frisk: Neliöjuuri

 

6. Kirja kertoo rakkaudesta

Sini Helminen: Hurme

 

7. Kirjassa on kaveriporukka

Elina Pitkäkangas: Hukan perimät

 

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa

Emma Luoma: Perhosten aika

 

9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella

Kalevi Korpi: Meren koiria ja maalintuja

Veera Vähämaa: Muistoroiston jäljillä

 

10. Kirjan nimessä on numero

Mikko With: Saakelin satanen

 

11. Kirja kertoo köyhyydestä

Sakari Kiuru: Murheiden maa

 

12. Kirjassa ollaan metsässä

Anu Holopainen: Plattilan noita (IIK! 5)

 

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin

Teija Huusko: Kohti valintakokeita, Alina

 

14. Kirja on osa kirjasarjaa

Marvi ja Merja Jalo: Jesse keskiaikakoira

 

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi

Heidi Silvan: Rooli päällä, Tippi!

 

19. Kirjassa leikitään

Leea Simola: Siri ja hyytävä naparetki

 

20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen

Metropoliitta Panteleimon: Murha kirkonkylässä

 

21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan

Elina Jasu: Kohti kinoksia

 

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä

Heidi Silvan: Operaatio Hardcore Ysäri

 

24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki

Maarit Nurmi: Että mä olen nero! (Eemun tarinoita 6)

 

25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa

Jaana Lehtiö ja Helena Miettinen: Taika Valo ja kultainen lokki

 

26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa

Keijo Leppänen: Snaipperi – Eeli Tolvasen tarina

 

27. Kirjan päähenkilö on eläin

Tiina Keskinen: Koirani joka katosi – Häpin tarina

 

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä

Noora Koponen: Jos mä oon oikee – Nuutin tarina

 

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu

Elisa Niemi: Rikki revityt

 

31. Jännityskirja tai dekkari 

Tommi Laiho: Uhanalaiset

 

32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa

Joanna Heinonen: Herkko ja kukoistavien kukkien kysymys

 

33. Kirjassa opetetaan jokin taito

Marja Aho: S niin kuin salaisuus

 

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa

Ari-Pekka Palmu: Eräelämää kynällä, kameralla ja kiväärillä

 

36. Kirjassa liikutaan ajassa

Suvi Nurmi: Unissamatkaaja

Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä

 

37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa

Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä

 

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia

Minna Roininen: Heda

 

40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista

Sesse Koivisto: Tapiiri sohvapöydän alla

 

41. Kirjassa matkustetaan junalla

Outi Hongisto: Veljet – Amir

 

42. Satukirja

Jenna Kostet: Milli, Mölli ja surunmaalaaja

 

46. Kirjassa syödään herkkuja

Jaana Lehtiö: Montako päivää vielä

 

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta

Mikko With: Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta

Pirja Kiema: Kun pupusisko kuoli

 

49. Kirja on julkaistu vuonna 2021

Merja Toppi: Jäätävä sarjaimuttaja

 

 

Lue lisää >>