Etsiväkaverit varkaiden jäljillä

26,85 

Kirjailijat:Nurmi Maarit

Kuvaus

Etsiväkaverit-sarja tarjoaa 6–10-vuotiaille lukijoille jännityksen hetkiä. Pieniin osiin jaettu teksti mahdollistaa onnistuneen lukukokemuksen lukemaan harjoitteleville, mutta Vilkun ja Antonin jännät seikkailut sopivat yhtä hyvin myös jo lukemaan harjaantuneille lapsille. Yhdeksännessä osassa Etsiväkaverit ovat varkaiden jäljillä.

Saaressa järjestetään huutokauppa, ja Vilkku saa tietää, että sinne on tulossa varkaita. Juttua pitäisi alkaa tutkia, mutta mitä hän voi tehdä, kun Anton ei ole saaressa? Onneksi Anton palaa pian, ja niin Etsiväkaverit pääsevät suunnittelemaan tutkimuksia.

Vilkku ja Anton pohtivat, mitä varkaat haluavat huutokaupasta viedä. Sitä ei olekaan helppoa keksiä, eikä varsinkaan sitä, ketkä huutokauppavieraista ovat varkaita. Sen he aikovat silti selvittää.

Mutta juuri kun tutkimukset ovat lähteneet hyvin käyntiin, tapahtuu jotain yllättävää: Laiva-Petteri katoaa! Miten Laiva-Petteri voi kadota juuri silloin, kun hänen pitäisi olla huutokaupassa meklarina? Ja onko isäkin kadonnut, koska hänkään ei vastaa puhelimeen? Entä kuka on äidin Lotta-ystävä, joka ei pidä veneilystä mutta pitää letuista? Liittyykö häneen jotain epäilyttävää?

Etsiväkavereilla on monta asiaa selvitettävänä. Ratkeavatko kaikki? Ja pääsevätkö pojat varkaiden jäljille?

 

Tuotetunnus: 9789523565876
Nimeke: Etsiväkaverit varkaiden jäljillä
Tekijät: Nurmi, Maarit / Kirjoittaja
Sarja: Etsiväkaverit, 9
Julkaisuvuosi: 2025
Kieli: suomi
Tuotemuoto: Kovakantinen kirja

 

 

Brand

Nurmi Maarit

Helsinkiläinen Maarit Nurmi tekee opettajansijaisuuksia alakouluissa. Työssään hän on seurannut, millaisia kirjoja lapset lukevat mielellään ja millaiset tarinat vetoavat heihin. Näiden havaintojen pohjalta on syntynyt Eemun tarinoita -kirjasarja. Nurmi on julkaissut Myllylahdella myös rikosromaanin Epäilyksen alla.

 


 

Kirjailijahaastattelu / kevät 2023

 

Miksi haluat kirjoittaa lapsille?
Päällimmäisin syyni kirjoittaa lapsille on se, että olen huolissani yhä heikkenevästä lukutaidosta. Lukutaidolla on uskomaton vaikutus oppimiseen, ajatteluun, sanavarastoon, omaan ilmaisuun, menestymiseen… Lista on loputon! Tämän vuoksi on tärkeää tarjota erilaisia kirjoja jo alakoululaisille, jotta jokainen voisi poimia tarjonnasta sen, mikä itseä eniten miellyttää, ja sen, mihin oma lukutaito sillä hetkellä riittää.

Ensimmäisen kerran ajatus kirjoittaa lapsille syntyi jo neljäkymmentä vuotta sitten. Työskentelin päiväkodissa ja lukiessani ääneen Grimmin veljesten satuja ajattelin, että pienille lapsille olisi mukavampaa lukea jotain vähemmän hurjaa. Kun päiväkodissamme ei juuri kirjavaihtoehtoja ollut, mietin, osaisinko minä kirjoittaa lastenkirjoja.

Seuraavan kerran kirjoittamisajatus aktivoitui työskennellessäni alakoulussa. Seurasin kirjastossa, miten eka- ja tokaluokkalaiset valitsivat kirjoja, ja ennen kaikkea sitä, miksi jokin kirja jätettiin valitsematta. Aina löytyi oppilaita, jotka karttoivat kirjoja, joissa on tekstiä sivun reunasta reunaan. Käsitin, että teksti täytyy palastella osiin, jotta se houkuttelee harjaantumattomammankin lukijan tarttumaan kirjaan.

 

Miten päädyit kirjoittamaan juuri Etsiväkavereista?
Ehdotin kustantajalle, että alkaisin ensimmäisen lastenkirjasarjani Eemun tarinoiden jälkeen tehdä uutta kirjasarjaa, jossa on lyhyt tarina ja runsaasti kuvia. Kustantaja tarttui ajatukseen, mutta pohdittavaksi jäi, mistä kuvat kirjoihin. Koska suunnittelemaani formaattiin tarvittiin 150 kuvaa jokaiseen kirjaan, oli selvää, ettei niiden tilaaminen ammattikuvittajalta ollut mahdollista. Meille jäi siis kaksi vaihtoehtoa: joko teen kuvat itse, tai kirjasarja jää julkaisematta.

Juuri ennen näitä pohdintoja olin ulkomailla nähnyt useille kielille käännetyn lasten dekkarisarjan, jossa hahmoilla oli niin kutsutut ”tulitikkukädet”. Ajattelin, että jos laajalle levinneen sarjan tulitikkukädet kelpasivat muualla, kai ne kelpaavat Suomessakin. Niin ryhdyin toimeen. Toisen kirjan ilmestyttyä kysyin kahdeksanvuotiaalta lukijalta, mitä hän tuumii Etsiväkavereiden kuvista. Hän vastasi: ”Ei niiden ole tarkoituskaan olla realistisia.” Niin juuri! Kuvat eivät ole realistisia, vaan niiden tehtävä on jakaa teksti helposti luettaviin kokonaisuuksiin. Silloin kirjan jaksaa lukea mahdollisimman moni lukemaan opettelevakin.

Nyt Etsiväkavereista on julkaistu jo viisi kirjaa, ja ainakin kaksi on vielä tulossa. Erityisen ilahtunut olen siitä, että moni opettaja on löytänyt sarjan ja käyttää sitä oppitunneilla, myös maahanmuuttajien opetuksessa. Joillekin lapsille Etsiväkaverit on ollut ensimmäinen kirja, jonka he ovat jaksaneet lukea alusta loppuun. Tämä jos mikä kannustaa kirjoittamaan lapsille!


Millainen on kirjoittamisprosessisi?
Kuulin kerran, kuinka eräs kuuluisa kirjailija kertoi tekevänsä ensimmäisenä listan kirjan luvuista ja luonnostelevansa lyhyesti niiden sisällön. Hänellä on siis koko tarina valmiina mielessään. Minulta tämä ei ikinä onnistuisi, sillä minulla on aluksi vain idea, jonka ympärille tarina kirjoittaessa kasvaa.

Idea voi olla vaikka vain yksi lause tai mielikuva. Esimerkiksi neljänteen Eemun tarinaan (Huijareita ja merirosvoja) sain idean, kun sijaistin opettajaa, jonka pöydällä oli merirosvokuvioinen muki. Ajattelin, että tässäpä hyvä sivujuonne kolmanteen Eemu-kirjaan, jota olin juuri tekemässä. Kirjoitin pari lukua mutta sitten totesin, että tästähän saa kokonaisen kirjan. Kun aikanaan aloin kirjoittaa neljättä osaa, en tiennyt aluksi muuta kuin sen, että tarinassa on merirosvomuki, joka hajoaa. Kirjoittaessa tarina sitten tuli esiin kuin itsestään.

Minulle tämä epävarma ja ehkä epätavallinenkin tapa kirjoittaa sopii, ja toistaiseksi se on toiminut hyvin. Hieman virne suupielessä voi sanoa, että kirjoittaessani on jännittävää seurata, miten kirjan henkilöille käy – onhan tarina minulle yhtä tuntematon kuin tulevalle lukijallekin.


Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Haluan yhä edelleen kirjoittaa alakoululaisille kirjoja, jotka ovat hauskoja ja jännittäviä ja jotka omalta osaltaan auttavat lapsia lukemaan. Toistaiseksi Etsiväkaverit jatkuvat, mutta toivon, että jotain uuttakin on vielä tulossa. Samoin toivon jatkavani näytelmien kirjoittamista. Kesällä 2023 esitetään toinen komediani eräässä kesäteatterissa. Ja eihän sitä koskaan tiedä, mitä mielen sopukoista vielä putkahtaa, kun koneen ääreen istuu naputtelemaan.

 

Valokuva: Roy Sällström/Kuvaverkko Oy 

 

 

 

Nurmi Maarit