Helsinkiläinen Anu Holopainen kirjoittaa spekulatiivista fiktiota nuorille ja aikuisille, harrastaa videopelaamista ja rakastaa luontoa. Holopaisen tieteisromaani Molemmin jaloin (Karisto 2006) oli Finlandia Junior -ehdokas, ja Syysmaa-fantasiasarja sai Suomen Tolkien-seuran myöntämän Kuvastaja-kunniamaininnan 2021.
Kirjailijasivu Facebookissa löytyy täältä.
Kirjailijahaastattelu (2022)
Kerrotko lyhyesti itsestäsi
Olen helsinkiläinen kirjailija, esikoisteokseni Kristallien valtakunta ilmestyi vuonna 1996. Olen kirjoittanut kaikkiaan lähes 20 teosta: fantasiaa, scifiä, uuskummaa, satiiria sekä yhden kirjan verran myös realismia.
Miten sinusta tuli kirjailija?
Minusta tuli kirjailija oikeastaan vähän vahingossa, kun kiinnostuin Atlantis-myytistä ja aloin omaksi huvikseni kirjoittaa Atlantikseen sijoittuvaa tarinaa. Siitä tulikin aika pitkä, joten päätin tarjota sitä kustantamoille, ja lopulta Karisto julkaisi sen.
Mistä saat aiheet kirjoillesi?
Ympäröivästä maailmasta - myös fantasiassa ja scifissä käsitellään pohjimmiltaan meidän maailmaamme, sen asukkaita ja ongelmia. Tartun aiheisiin, jotka saavat itseni pohtimaan asioita hieman syvemmältä.
Mistä uusimmat kirjasi kertovat?
Lauma on IIK!-lastenkauhusarjan 9. osa. Siinä kaksosten, Sakun ja Sussan, luokkatoveri saa ihmissusitartunnan. Pikkusisko Siiristä paljastuu outoja kykyjä, ja kaksoset kuulevat huolestuttavia uutisia toiselta puolen maailmaa. Ihmissudet eivät ehkä olekaan heidän suurin ongelmansa…
Syksyllä 2023 ilmestyvä IIK 10: Kasvoton päättää sarjan. Siinä Siirin mysteeriin löytyy vastaus, ja kaksoset yrittävät pitää pikkusiskonsa turvassa kauhean Kasvoton-demonin kätyreiltä. Paholaisen portti on raollaan, ja se on saatava suljettua, jotta Kasvoton ei pääse ihmisten maailmaan.
Millainen on kirjoittamisprosessisi?
”Kirjoittamisprosessi” kuulostaa sanalta, joka tuntuisi vaativan jonkun hirmu hienon selityksen! Mutta minun prosessini on pohjimmiltaan melko käytännönläheistä ja vaistonvaraista - istun alas ja alan kirjoittaa. Aina välillä täytyy piiskata itseään jatkamaan, ja onnekkaampina hetkinä taas joutuu jolkottamaan tarinan perässä pysyäkseen kyydissä, kun se kulkee melkein itsestään.
Toki teen myös hahmottelua ja suunnittelua etukäteen, kirjasta riippuen enemmän tai vähemmän, mutta se varsinainen prosessi on pääosin peffalihaksia ja näpyttelyä, tarinan ja sen hahmojen kuulostelua.
Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?
Kirjoittaminen on tässä vaiheessa jo ammatti, työ jota teen. Mutta se on myös paljon enemmän, vahva osa identiteettiäni, se on vuoristorata joka välillä tuottaa valtavaa iloa ja välillä saa raivon partaalle. Ja kyllä minulle tarinoiden kirjoittamisessa on myös jokin lähes mystinen elementti; joskus kun tarina oikein vahvasti vie itse itseään, huomaan miettiväni, mistä se kaikki lopulta tulee?
Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Olen sillä tavoin paatunut kirjailija, että päällimmäisenä on vain toive saada jatkaa kirjoittamista. Siinä on suunnitelmaa riittävästi, ja jos jotain muuta tulee lisäksi, se on mukavaa ekstraa.
Minkälainen lukija itse olet?
Luen lähes kaikkea, poislukien dekkarit ja sotakirjallisuus, vaikka näidenkin kohdalla teen joskus poikkeuksia, jos saan käsiini teoksen joka rikkoo kiinnostavalla tavalla genren peruskaavoja. Luen mielelläni muihin kulttuureihin sijoittuvia tarinoita, esimerkiksi Afrikan maiden historiasta on ollut kiinnostavaa lukea sekä länsimaisten (mm. Doris Lessing ja Karen Blixen) että afrikkalaistaustaisten (mm. Yaa Gyasi, Chinua Achebe) kirjailijoiden näkökulmia.
Luen myös huumoria, scifiä, elämäkertoja perusproosaa, viihdettä ja niin edelleen, mutta eniten nautin hämmentävistä, hiukan omituisista kertomuksista. Mieluisia luettavia ovat esim. Leena Krohn, Charles Bukowski, Annie Proulx ja Daniel Kehlmann.
Mitä haluaisit sanoa lukijoillesi?
Uskaltakaa tarttua myös sellaisiin kirjoihin, jollaisia ette ole ennen lukeneet. Aivot ilahtuvat kynnysten ylittämisestä ja uudenlaisista kokemuksista, samalla lukumaku avartuu ja sen myötä lukuvalikoima! :) Ja laitetaan some välillä kokonaan syrjään, jotta voimme keskittyä nauttimaan lukemisesta kaikessa rauhassa.
