Annika Eronen (s.1977) on lempääläinen vapaa toimittaja, joka on opiskellut maisteriksi Tampereen yliopistossa pääaineenaan filosofia.

Annika Erosen kirjoittamat kirjat:

• Kaivo (2017)
• Yöhön kadonnut (2018)
• Ristiinan enkeli (2020)
• Kissa joka kehräsi kuolemaa (2022)
• Älä unohda, Maret (2023)

Kirjailijahaastattelu (2026)

Jo pikkutyttönä kirjoitin satuja ja runoja, se oli minusta yksinkertaisesti parasta, mitä tiesin. Minut perehdytti kirjallisuuteen vanhempani. Äitini piti venäläisestä kirjallisuudesta, isäni puolestaan saksalaisesta ja ranskalaisesta. Äidinäitini tykkäsi lausua runoja – ja korosti aina, että olen juuriltani itäsuomalainen. Itä-Suomessa kirjoittamista, musiikkia ja muuta taidetta on aina rakastettu.

Nuorena kiinnostuin dekkareista ja ensimmäiseen rikosromaaniini tein muistiinpanoja seitsemän vuotta. Lopulta kirjoitin esikoisteokseni kolmessa kuukaudessa, perusteellisen pohjatyön jälkeen kirjoittaminen oli helppoa ja nopeaa.

Olen luonteeltani herkkä ja vaistoan tunnelmia, ihmisten mielialoja ja ilmapiirejä voimakkaasti. Minulla on usein pieni vihkonen mukanani, johon saatan kirjata kuulemiani ajatuksia ja lauseita myöhempää käyttöä varten.

Esikoisteokseni Kaivo kertoi erakosta, joka löytyi murhattuna pihakaivostaan. Uusin teokseni Tytöt jotka leikkivät nukeilla taas keskittyy kartanoympäristöön, jossa kaikilla asukkailla tuntuu olevan jotakin salattavaa. Kirjojeni päähenkilönä on sympaattinen rikoskomisario Hannu Savolainen, joka tykkää klassisesta kirjallisuudesta ja lenkkeilystä. Savolaisessa on paljon samaa kuin nykyisessä miehessäni Kari Pusassa, jonka kanssa olemme tehneet myös yhdessä rikosromaanin Kissa joka kehräsi kuolemaa.

Kesät vietän aina Itä-Suomessa, Mikkelissä, Vainikkalassa ja Leppävirroilla, talvet asun Lempäälässä mieheni, kahden koirani ja 18-vuotiaan teräsmummokissani kanssa.

Filosofi Platon sanoi, että hyvä keskustelu on autuus. Lisäisin tähän, että myös lukeminen on autuus silloin, kun oikea kirja kohtaa oikean lukijan. Luen kaikenlaista, aina japanilaisesta kirjallisuudesta suomalaisiin dekkareihin. Tänä vuonna olen löytänyt suomalaisen Eva Frantzin rikosromaanit, ensimmäiset kolme kirjaa kuuntelin äänikirjoina muutamassa päivässä.

Myllylahti on pitkän linjan kustantamo ja lukijana voit olla varma, että julkaissut kirjat ovat laadukkaita ja huolella viimeisteltyjä. Pidänkin hyvää kustannustoimittajaa aivan välttämättömänä hyvän kirjan kirjoittamiselle. Omalle tekstille sokeutuu helposti ja silloin ammattitaitoinen kustannustoimittaja osaa sanoa, miten kirjasta saadaan vielä kiinnostavampi ja parempi.

Hyviä lukuhetkiä Myllylahden kirjojen ystäville kautta Suomen!

Valokuva: Senja Kääriäinen