Kärkkäinen Inkku
Inkku Kärkkäinen on espoolainen yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on aiemmin työskennellyt opettajana ja toimittajana. Inkku rakastaa koiria, hevosia, balettia ja taitoluistelua.
Kerrotko hieman itsestäsi?
Olen Inkku Kärkkäinen, espoolainen yhteiskuntatieteiden maisteri, kolmen jo omilleen muuttaneen aikuisen lapsen äiti. Nykyisin jaan kotini puolisoni sekä espanjanvesikoira Miitan kanssa. Usein meillä majailee myös tyttäreni venäjänbolonka Moona. Alun perin olen kotoisin Tampereelta, vanhassa kotikaupungissa on kiva käydä erityisesti teatterissa.
Miten sinusta tuli kirjailija?
Olen alkuperäiseltä koulutukseltani toimittaja, joten kirjoittaminen myös ammattina on tuttua. Vaikka siirryinkin myöhemmin opettajaksi, jossain taustalla joku ajatuksenpoikanen aina muistutteli, että kirjoittaminen on kivaa ja kirjoittaa voisi muutakin kuin lehtijuttuja. Monta kirjoituskurssia ja useita vuosia myöhemmin arkeen tuli tilaa kirjoittamiselle, ja ensimmäinen kokonainen romaani sai viimein sen ajan, jonka se tarvitsi.
Mistä saat aiheet kirjoillesi?
Aiheita ja teemoja teksteihin tulee elävästä elämästä, omasta ja muiden. Arki on kirjoittajan aarreaitta, vaikka suoraan en kenenkään elämästä kirjoita. Omissa teksteissäni lähes poikkeuksetta ensimmäisenä on olemassa päähenkilö, kokonaisuus muotoutuu myöhemmin.
Esikoisromaanini sai alkunsa, kun kirjoituskurssin kuukausitehtävänä kirjoitin lyhyen tarinan päähenkilöstäni Minnasta. Tarinaa seurasi toinen ja kolmaskin. Sain pian kannustusta, ehkä pientä painostustakin, että Minnan pitäisi saada kokonainen kirja ympärilleen.
Mistä kirjasi kertovat?
Kirsikankukkia-sarja kertoo ammattijärjestäjä Minnasta, joka organisoi asiakkaidensa koteja ja vähän elämiäkin rautaisella ammattitaidolla. Keväällä 2026 ilmestyvässä Vaniljaa ja vaahteranlehtiä -kirjassa Minna saa elämänsä työtarjouksen. Samaan aikaan arjessa on liian monta palaa, ja Minna uupuu. Olen alusta asti tiennyt täsmälleen, mihin sarja päättyy. Se on oma lempipaikkani maailmassa. Maata ei ehkä ole vaikea arvata, jos on lukenut sarjan aiemmat kirjat.
Kevään 2025 Lupauksia ja lumpeenkukkia heitti Minnan Espooseen ja keskelle perhe-elämän käänteitä. Kierrätystä ja kirsikankukkia -kirjan sinkkuarki Punavuoressa jäi taakse. Vaniljaa ja vaahteranlehtiä jättää jäähyväiset Minnalle ja Kirsikankukkia-sarjalle.
Millainen on kirjoittamisprosessisi?
Kirjoitusprosessini on kaikkea muuta kuin järjestelmällinen. Kirjoitan ensin sata sivua tekstiä. Tulostan kasan ja laitan luvunalkuja jonkinlaiseen järjestykseen. Yritän pitää koirat poissa papereiden päältä, koska tässä vaiheessa luova prosessi mahtuu vain lattialle. Tässä kohtaa alkaa varsinainen juonen ja käänteiden miettiminen: mitä puuttuu, mitä tarvitaan väleihin?
Joku fiksumpi tekisi ensin suunnitelman ja kirjoittaisi vasta sitten. Ehkä joskus viisastun, suunnittelen kaiken hienosti Excel-taulukkoon ja kirjoitan lopulta järjestelmällisesti koko romaanin. Toisaalta pikkuhiljaa kokemus auttaa. Uskon jo, että kirja valmistuu aikanaan, vaikka prosessi ei ihan suoraviivainen olekaan.
Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?
Kirjoittaminen tarjoaa minulle sopivan väylän olla luova. Saan ihan itse ideoida romaanieni miljöön, ihmiset ja tarinan, rönsyillä juuri niin kuin haluan. En vetäydy kirjoittamaan yksinäiseen kammioon, päinvastoin kirjoitan usein kirjastossa keskellä ihmisiä, mutta silti olen tekstini ja läppärini ja ehdottomasti café latteni kanssa omassa maailmassani, jonne ei kenelläkään ole pääsyä.
Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Haaveilen seuraavasta romaanisarjasta. Päähenkilöllä on jo nimi. Unelmissa on kirjoittaa myös nuortenkirja.
Minkälainen lukija itse olet?
Sähköinen lukuaikapalvelu on muuttanut lukemistani. Nyt minulla on kesken 16 kirjaa. Jatkan sopivaa e-kirjaa aina tunnelman mukaan. Autossa ja keittiössä kuuntelen äänikirjaa. Tärkeimmät kirjat ostan ja luen perinteisesti paperisina, aina en jaksa odottaa käännöksiä suomeksi. Lempikirjailijoitani ovat mm. Carol Shields, Elizabeth Strout, Ann Patchett, Maggie O’Farrell ja Emma Hooper. Viimeisin suosikkikirjani on Ann Patchettin Kerro siitä kesästä, jossa on paljon kirsikoita, kokonainen kirsikkatarha.
Mitä haluaisit sanoa lukijoillesi?
Ihanaa, että löysit tänne! Lukeminen on kivaa sekä talvella torkkupeiton alla sohvannurkassa että kesällä puun alla, kun tuuli hiljalleen havisuttaa lehtiä. Ota kirja, nauti se pieninä paloina tai kokonaisena annoksena, ihan missä muodossa haluat. Toivon, että pidät Kirsikankukista, olen kirjoittanut kirjat juuri sinulle.
