Mattila Tiia
Kerrotko lyhyesti itsestäsi?
Olen Tiia Mattila, sairaanhoitaja ja kevään 2025 esikoiskirjailija. Olen kotoisin Kangasniemeltä ja päätynyt muutaman mutkan kautta Espooseen, jossa olen viihtynyt jo useamman vuoden. Kirjoittamisen ja lukemisen lisäksi vapaa-aikani kuluu käsitöiden, leipomisen ja animaatioelokuvien parissa.
Miten sinusta tuli kirjailija?
Ilmoitin ensimmäisen kerran yhdeksänvuotiaana, että minusta tulee isona kirjailija. Teini-ikäisenä kirjoitin jonkin verran fanifiktiota ja joitain yritelmiä oli originaaleihinkin teksteihin, mutta ne eivät koskaan edenneet ensimmäisiä sivuja pidemmälle. Lukiossa kirjoittamisharrastus hiipui, mutta jokin ajatus kirjan kirjoittamisesta jäi kuitenkin takaraivoon kummittelemaan. Opiskeluaikoihin ajauduin somessa kirjoihin ja kirjoittamiseen painottuvien kanavien äärelle. Seurasin vuosia eri sisällöntuottajia ja vuonna 2020 sain lopullisen sysäyksen palata kirjoittamisen pariin.
Vuonna 2021 sain ensimmäisen idean käsikirjoitukseen, josta lopulta tuli esikoiskirjani. Idean lisäksi vaadittiin vajaa pari vuotta kirjoittamista ja aika monta käsikirjoitusversiota ennen kuin teksti oli siinä kunnossa, että sitä kehtasi tarjota kustantamoihin. Työnteko palkittiin muutamassa kuukaudessa kustannussopimuksella.
Mistä esikoiskirjasi kertoo?
Humalan soundtrack kertoo 14-vuotiaan Iiron elämästä alkoholisoituneiden ja työttömien vanhempien kanssa. Tilanteesta aiheutuvan häpeän vuoksi Iiro ei ole kertonut vanhempien juomisesta kellekään vaan pitää yllä kulisseja normaalista elämästä. Perheen huono rahatilanne saa Iiron sortumaan varasteluun, vaikka hän on aiemmin vannonut, ettei alennu siihen.
Mistä saat aiheet kirjoillesi?
Inspiraatio voi tulla ihan mistä vain: omista kokemuksista, kuulluista keskusteluista, taiteesta, elokuvista, musiikista, kirjoista… Kirjoitan kaikki mieleen pälkähtävät ideat ylös ja palaan niihin säännöllisen epäsäännöllisesti. Ideat voivat olla joko hahmon luonteeseen tai taustaan liittyviä, juonikuvioita tai lyhyitä keskustelunpätkiä.
Humalan soundtrack lähti liikkeelle vähän takaperoisesti aivan kirjan lopun tapahtumista. Kohtaus tuli mieleeni eräästä näkemästäni somepostauksesta ja aloin miettiä, mitkä tapahtumat hahmon taustalla olisivat voineet johtaa siihen. Lopulta ideoista muotoutui kokonainen romaanikäsikirjoitus.
Millainen on kirjoittamisprosessisi?
Kerään itselleni muistiin tarinaan liittyviä ideoita aina, kun niitä tulee mieleen. Kun alan suunnitella tarinaa, esitän itselleni kasan kysymyksiä hahmoihin ja tapahtumiin liittyen. Valikoin vastauksista mielenkiintoisimmat ja toimivimmat, ja lähden niistä työstämään suunnitelmaa käsikirjoitukselle. Suunnitelma on usein aika summittainen ja yleensä muuttuu kirjoittamisen myötä aika lailla, sillä tutustun hahmoihin ja tarinaan kunnolla vasta kirjoittaessani sitä. Ensimmäiset editoinnit teen yleensä itsekseni ja pyydän vasta sitten palautetta koelukijoilta. Pyrin pitämään useamman kuukauden tauon eri versioiden kirjoittamisen välillä, jotta omaa tekstiä pystyy lukemaan tuorein silmin ja epäloogisuudet on helpompi huomata. Taukojen aikana kirjoitan jotain muuta, jotta kirjoittaminen itsessään pysyy rutiininomaisena ja osana arkea.
Mieluiten kirjoittaisin aina iltaisin tai alkuyöstä, mutta kolmivuorotyö ja muut elämän realiteetit ovat opettaneet kirjoittamaan silloin, kun aikaa on. Jotta tekstit oikeasti valmistuisivatkin joskus, on kirjoitettava silloinkin, kun ei inspiroi ja priorisoitava kirjoittaminen muiden asioiden edelle. Pyrkimyksenäni on kirjoittaa päivittäin, mutta kuuntelen tarkasti omaa jaksamistani ja pidän taukoa silloin, kun se on tarpeen. Tauon jälkeen on tärkeä myös palata takaisin omiin rutiineihin, jotta hommassa pysyy joku roti.
Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?
Teini-ikäisenä kirjoittaminen oli ennen kaikkea keino paeta arkea ja uppoutua johonkin kokonaan muuhun. Tietyllä tapaa kirjoittaminen on sitä edelleen, mutta ehkä tänä päivänä enemmän korostuu halu kertoa tarinoita ja purkaa luovuutta. Kirjoittaminen on muodostunut osaksi identiteettiäni ja olen äärimmäisen kiitollinen, että löysin sen takaisin elämääni.
Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Toivon, että tämä on alku pitkälle kirjailijanuralle. Haaveissani on, että voisin jonain päivänä työskennellä täysipäiväisesti kirjailijana ja jättäytyä pois hoitoalalta, mutta se ei vielä lähivuosina ole realistista. Ideoita, suunnitelmia ja keskeneräisiä käsikirjoituksia on jatkuvasti työn alla ja hautumassa. Tulevaisuus näyttää, moniko niistä päätyy lopulta kansien väliin.
Minkälainen lukija itse olet?
Lukulistani on loputon ja kotoa löytyy hävettävän paljon kirjoja, joita en vielä ole ennättänyt lukea, mutta jotka aion kyllä kaikki lukea – joskus. Tai ainakin annan niille mahdollisuuden. Jätän kirjan herkästi kesken, jos se ei vie mukanaan tai totean jo alkumetreillä, ettei se ole minua varten. Luen monenlaisia kirjoja, eniten yleistä kaunokirjallisuutta, fantasiaa, scifiä, dekkareita ja sarjakuvia. Tietokirjojen aiheista kiinnostavat erityisesti luonnontieteet ja sote-alaa käsittelevät kirjat. Kirjan suositusikäryhmään en juurikaan kiinnitä huomiota vaan luen niin lasten-, nuorten- kuin aikuistenkin kirjoja.
Mitä haluaisit sanoa lukijoillesi?
Lue, tee ja ole juuri sitä, mitä itse haluat. Niin kauan, kun siitä ei koidu haittaa sen paremmin itsellesi kuin muillekaan, kaikki on hyvin. Etsi ympärillesi ihmisiä, jotka jakavat mielenkiinnon kohteitasi ja joiden kanssa voit vapaasti olla oma itsesi. Ne ihmiset ovat kyllä olemassa, heidät pitää vain löytää.
