Mattila Tiia
Kirjailijahaastattelu / kevät 2026
Kerrotko lyhyesti itsestäsi?
Olen Tiia Mattila, kirjailija ja sairaanhoitaja. Olen kotoisin Kangasniemeltä ja päätynyt muutaman mutkan kautta Espooseen, jossa olen viihtynyt jo useamman vuoden. Kirjoittamisen ja lukemisen lisäksi vapaa-aikani kuluu käsitöiden, leipomisen ja animaatioelokuvien parissa.
Miten sinusta tuli kirjailija?
Ilmoitin ensimmäisen kerran yhdeksänvuotiaana, että minusta tulee isona kirjailija. Teini-ikäisenä kirjoitin jonkin verran fanifiktiota ja joitain yritelmiä oli originaaleihinkin teksteihin, mutta ne eivät koskaan edenneet ensimmäisiä sivuja pidemmälle. Lukiossa kirjoittamisharrastus hiipui, mutta jokin ajatus kirjan kirjoittamisesta jäi kuitenkin takaraivoon kummittelemaan. Opiskeluaikoihin ajauduin somessa kirjoihin ja kirjoittamiseen painottuvien kanavien äärelle. Seurasin vuosia eri sisällöntuottajia ja vuonna 2020 sain lopullisen sysäyksen palata kirjoittamisen pariin.
Vuonna 2021 sain ensimmäisen idean käsikirjoitukseen, josta lopulta tuli esikoiskirjani. Idean lisäksi vaadittiin vajaa pari vuotta kirjoittamista ja aika monta käsikirjoitusversiota ennen kuin teksti oli siinä kunnossa, että sitä kehtasi tarjota kustantamoihin. Työnteko palkittiin muutamassa kuukaudessa kustannussopimuksella.
Mistä kirjasi kertovat?
Selviämisen soittolista kertoo ysiluokkalaisesta Iirosta, joka on muuttanut asumaan parhaan kaverinsa Topin perheen luokse. Iiron omat vanhemmat ovat alkoholisoituneita, eikä asuminen heidän luonaan enää ole mahdollista sen jälkeen, kun Iiro on vihdoin uskaltanut kertoa perhetilanteestaan. Kouluvuoden edetessä Topin huomaavainen käytös ja vihjailevat katseet saavat Iiron epäilemään sekä Topin että omia tunteitaan. Iiroa kuitenkin mietityttää, miten Topin vanhemmat asiaan reagoisivat, kun Iiro kuitenkin asuu perheen luona.
Selviämisen soittolista on jatko-osa esikoiskirjalleni Humalan soundtrackille, joka kertoo Iiron kasiluokasta ja elämästä alkoholisoituneiden ja työttömien vanhempien kanssa. Kirjat voi lukea kummassa järjestyksessä vaan.
Mistä saat aiheet kirjoillesi?
Inspiraatio voi tulla ihan mistä vain: omista kokemuksista, kuulluista keskusteluista, taiteesta, elokuvista, musiikista, kirjoista… Kirjoitan kaikki mieleen pälkähtävät ideat ylös ja palaan niihin säännöllisen epäsäännöllisesti. Ideat voivat olla joko hahmon luonteeseen tai taustaan liittyviä, juonikuvioita tai lyhyitä keskustelunpätkiä.
Selviämisen soittolista vyöryi ylitseni yhtenä iltana jo ennen kuin Humalan soundtrackilla oli edes kustannussopimusta. Olin leikitellyt ajatuksella, mitä hahmoille kuuluisi Humalan soundtrackin jälkeen, mutten ollut tosissani ajatellut kirjoittaa sille jatko-osaa. Tuona yhtenä iltana mieleeni kuitenkin alkoi tulvia ideoita ja kohtauksia, enkä voinut muuta kuin kirjoittaa ne ylös. Tarina muuttui ja tiivistyi vielä paljon alkuperäisestä suunnitelmasta, mutta peruselementit ja -ideat ovat pysyneet samana tuosta illasta lähtien.
Millainen on kirjoittamisprosessisi?
Kerään itselleni muistiin tarinaan liittyviä ideoita aina, kun niitä tulee mieleen. Kun alan suunnitella tarinaa, esitän itselleni kasan kysymyksiä hahmoihin ja tapahtumiin liittyen. Valikoin vastauksista mielenkiintoisimmat ja toimivimmat, ja lähden niistä työstämään suunnitelmaa käsikirjoitukselle. Suunnitelma on usein aika summittainen ja yleensä muuttuu kirjoittamisen myötä aika lailla, sillä tutustun hahmoihin ja tarinaan kunnolla vasta kirjoittaessani sitä. Ensimmäiset editoinnit teen yleensä itsekseni ja pyydän vasta sitten palautetta koelukijoilta. Pidän mahdollisuuksien mukaan useamman kuukauden tauon eri versioiden kirjoittamisen välillä, jotta omaa tekstiä pystyy lukemaan tuorein silmin ja epäloogisuudet on helpompi huomata. Taukojen aikana pyrin kirjoittamaan jotain muuta, jotta kirjoittaminen itsessään pysyy rutiininomaisena ja osana arkea.
Mieluiten kirjoittaisin aina iltaisin tai alkuyöstä, mutta kolmivuorotyö ja muut elämän realiteetit ovat opettaneet kirjoittamaan silloin, kun aikaa on. Jotta tekstit oikeasti valmistuisivatkin joskus, on kirjoitettava silloinkin, kun ei inspiroi ja priorisoitava kirjoittaminen muiden asioiden edelle. Pyrkimyksenäni on kirjoittaa päivittäin, mutta kuuntelen tarkasti omaa jaksamistani ja pidän taukoa silloin, kun se on tarpeen. Tauon jälkeen on tärkeä myös palata takaisin omiin rutiineihin, jotta hommassa pysyy joku roti.
Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?
Teini-ikäisenä kirjoittaminen oli ennen kaikkea keino paeta arkea ja uppoutua johonkin kokonaan muuhun. Tietyllä tapaa kirjoittaminen on sitä edelleen, mutta ehkä tänä päivänä enemmän korostuu halu kertoa tarinoita ja purkaa luovuutta. Kirjoittaminen on muodostunut osaksi identiteettiäni ja olen äärimmäisen kiitollinen, että löysin sen takaisin elämääni.
Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Toivon, että tämä on alku pitkälle kirjailijanuralle. Haaveissani on, että voisin jonain päivänä työskennellä täysipäiväisesti kirjailijana ja jättäytyä pois hoitoalalta, mutta se ei vielä lähivuosina ole realistista. Ideoita, suunnitelmia ja keskeneräisiä käsikirjoituksia on jatkuvasti työn alla ja mielessä hautumassa. Tulevaisuus näyttää, moniko niistä päätyy lopulta kansien väliin.
Minkälainen lukija itse olet?
Lukulistani on loputon ja kotoa löytyy hävettävän paljon kirjoja, joita en vielä ole ennättänyt lukea, mutta jotka aion kyllä kaikki lukea – joskus. Tai ainakin annan niille mahdollisuuden. Jätän kirjan herkästi kesken, jos se ei vie mukanaan tai totean jo alkumetreillä, ettei se ole minua varten. Luen monenlaisia kirjoja, eniten yleistä kaunokirjallisuutta, fantasiaa, scifiä, dekkareita ja sarjakuvia. Tietokirjojen aiheista kiinnostavat erityisesti luonnontieteet ja sote-alaa käsittelevät kirjat. Kirjan suositusikäryhmään en juurikaan kiinnitä huomiota vaan luen niin lasten-, nuorten- kuin aikuistenkin kirjoja.
Mitä haluaisit sanoa lukijoillesi?
Lue, tee ja ole juuri sitä, mitä itse haluat. Niin kauan, kun siitä ei koidu haittaa sen paremmin itsellesi kuin muillekaan, kaikki on hyvin. Etsi ympärillesi ihmisiä, jotka jakavat mielenkiinnon kohteitasi ja joiden kanssa voit vapaasti olla oma itsesi. Ne ihmiset ovat kyllä olemassa, heidät pitää vain löytää.
