Kerrotko lyhyesti itsestäsi
Olen helsinkiläinen copywriter ja kahden teini-ikäisen lapsen äiti. Perheeseeni kuuluvat myös englantilainen mieheni ja cobberdog-koira Albus. Valmistuin kirjallisuustieteen kandidaatiksi Lontoon yliopistosta opiskeltuani ensin yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa. Harrastan joogaa, juoksua ja lukemista.
Miten sinusta tuli kirjailija?
Minulla ja miehelläni on oma markkinointiviestintätoimisto Ink Tank Media, ja teemme paljon kirjoitustöitä matkailu- ja kulttuurialan asiakkaille. Korona-ajan alussa töitä oli hetkellisesti vähemmän, ja päätin toteuttaa ainaisen haaveeni lastenkirjan kirjoittamisesta.
Mistä saat aiheet kirjoillesi?
Lupasin jo vuosia sitten kirjoittaa sadun tyttäreni Loten uninallesta Nanasta. Lotte on aina puhunut siitä kuin elävästä olennosta ja perheenjäsenestä, ja mietimme ennen usein, mitä se tekee öisin. Nyt tiedämme, että se esimerkiksi lentää. Esikoiskirjani muut teemat, kuten tavaroiden ylituotanto ja viherpesu markkinoinnissa, ovat asioita, joita olen pohtinut paljon erityisesti työskennellessäni mainosalalla. Charlotta ja seikkailu nallemaassa -kirjan yhdenvertaisuusteema sai alkunsa nykyhallituksen ensimmäisestä rasismikohusta. Nyt aihe tuntuu joka päivä yhä tärkeämmältä ja ajankohtaisemmalta.
Mistä kirjasi kertovat?
Charlotta ja seikkailu nallemaassa -kirjassa Charlotta ja hänen uninallensa Nana kutsutaan satumaailma Nallemaahan, jossa kaikki maailman pehmolelut syntyvät. Mystinen Viola Vanamo on ottanut Nallemaan komentoonsa ja aikoo muuttaa sen teemapuisto Teddylandiaksi. Violan mielestä Teddylandia kuuluu vain nalleille, ja muut lelut täytyy karkottaa. Pian Violan puuhat uhkaavat koko Nallemaan tulevaisuutta, ja ainoastaan Charlotta ja Nana voivat pysäyttää hänet.
Charlotta-sarjan ensimmäisessä osassa
Charlotta ja unelmanallen salaisuus nukkavieruista pehmoleluista tulee tahtomattaan supersankareita. Charlotta ja Nana saavat vihiä epärehellisen lelutehtailijan suunnitelmista, ja vaarassa ovat niin maailman tärkein ystävyys kuin maailman rakkaimmat lelut.
Millainen on kirjoittamisprosessisi?
Kirjoitin molempia kirjoja muutaman luvun päivässä editoimatta niitä ollenkaan. Luulin ottaneeni opikseni ensimmäisestä kerrasta, mutta toisen osan kohdalla kävi ihan samalla tavalla. Raakaversio, jota olin kirjoittaessani kuvitellut valmiiksi tarinaksi, oli todella kaukana siitä. Esikoiskirjan kävin kustantajan palautteen ansiosta läpi uudelleen, ja siitä tuli kaikin puolin uskottavampi ja loogisempi. Toisen pelastamiseen sain hyviä ehdotuksia ja henkistä tukea kirjailijapuolisoltani. Parannettavaa löytyisi teksteistäni mielestäni loputtomiin, mutta jossain vaiheessa niistä on vain pakko päästää irti.
Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?
Rakastan kirjoittamista, eri kieliä ja sanoilla leikkimistä. Tiesin aina, että haluan kirjoittaa jotakin työkseni. Välillä minusta piti tulla kirjallisuudentutkija, välillä tutkiva journalisti. Opiskeluaikoina arvostelin kirjoja Aamulehteen ja toimitin erilaisia kansalaisjärjestöjen julkaisuja. Copywriterin ammatin keksin vaelluksella Chilen eteläkärjessä, mistä tein matkakolumnia. Halusin todella kauan kirjoittaa kaunokirjallisuutta ja olin kateellinen miehelleni, joka on julkaissut novellikokoelman ja kaksi Suomesta ulkomaalaisen silmin kertovaa Very Finnish Problems -kirjaa. Jotenkin pelko siitä, etten osaisikaan, esti minua pitkään edes yrittämästä. Kirjojen kirjoittaminen on lasteni lisäksi saavutus, josta olen kaikkein iloisin ja ylpein.
Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Aion luoda uusia seikkailuja Charlotalle ja Nanalle, mutta haluan kirjoittaa myös jotain aikuisille. Aloitan vaikka novellista ja kokeilen, miten se onnistuu. On jännittävää nähdä, kummalle yleisölle on lopulta vaikeampi kirjoittaa.
Minkälainen lukija itse olet?
Olen intohimoinen lukija. Jos minulla olisi loputtomasti vapaa-aikaa (mitä ei todellakaan ole), varmaan vuorotellen lukisin ja urheilisin. Kun pääsen kirjastoon, tunnen olevani kuin maailman parhaassa karkkikaupassa. Luen edelleen myös joka ilta lapsilleni. Rakastin lapsena sitä, että minulle luettiin, ja nyt nautin yhtä paljon itse lukijana. Lastenkirjailijoista suosikkejani ovat Astrid Lindgren, Roald Dahl, J.K. Rowling ja Marjatta Kurenniemi, ja uudemmista Malamanteri-sarjan kirjoittanut Thomas Taylor. Itsekseni luen sängyssä ennen nukkumaanmenoa ja lomalla ahmien. Lempikirjailijoitani ovat Emily St. John Mandel, Kazuo Ishiguro ja Margaret Atwood. Viime aikojen kotimainen suosikkini on Hanna Weseliuksen Pronominit.
Mitä haluaisit sanoa lukijoillesi?
Haluaisin sanoa erityisesti lapsilukijoille, miten ihanaa lukeminen on ja miten paljon se antaa. Tylsänä päivänä tai huonolla ilmalla ei tarvitse kuin avata hyvä kirja, niin on heti keskellä mahtavia seikkailuja. Kirjoista saa mielikuvitukselleen loputtomasti inspiraatiota.
Lukemalla tapaa erilaisia ihmisiä (ja satuolentoja), joista ei muuten tietäisi mitään ja pääsee matkustamaan ajassa ja paikassa. Englannin siirtomaa-ajan kirjallisuuden kurssi yliopistossa opetti minulle enemmän historiasta, maantiedosta ja maailman kulttuureista kuin mikään lukemani tietokirja. Se on jäänyt minulle tosi vahvasti mieleen.
Kirjailijakuva: Sampsa Pärnänen