Suvi Nurmi (s. 1982, Espoo) on kuvataiteilija, kirjailija ja freelance-kustannustoimittaja. Hän on opiskellut kirjallisuudentutkimusta ja suomen kieltä Helsingin yliopistossa. Lapsille ja nuorille kirjoittaminen on hänen intohimonsa.

Kirjailijahaastattelu / 2022

Kerro lyhyesti itsestäsi.
Vaikka olen kouluttautunut kuvataiteilijaksi, olen aina ollut sielultani kirjoittaja. Sittemmin olen opiskellut myös kirjallisuudentutkimusta ja päässyt tekemään kustannustoimittajan hommia – unelmatyö, josta en lapsena osannut edes haaveilla. Rakastan vanhoja taloja, villasukkia ja persoonallisia korvakoruja. Nautin metsäretkistä, hiljaisuudesta ja teestä englantilaisittain, ja syksy on lempivuodenaikani.

Miten sinusta tuli kirjailija?
Jo alle kouluikäisenä pinosin puhelinluetteloita tuolin päälle yltääkseni keltaiseen kirjoituskoneeseen, jolla nakutin omia tarinoitani. Ensimmäisen romaanini lähetin kustantamolle 9-vuotiaana. Yläkouluaikoihin mennessä olin kirjoittanut jo kaksitoista romaania. Sittemmin vapaa-ajan kirjoittaminen jäi, kun opinnot ilmaisutaitolukiossa veivät kaiken ajan, mutta kun muutin pois kotoa vuonna 2002, aloitin jälleen. Unissamatkaajan ensimmäinen versio syntyi silloin. Sen jälkeen kuvataiteilijan ura vei kuitenkin mennessään ja kirjoittamiseeni tuli pitkä tauko. Vuonna 2015 heräsin siihen, että oikeasti olen aina halunnut kirjailijaksi. Ryhdyin aktiivisesti tekemään töitä asian eteen ja hakeuduin kirjoituskursseille, joilla hioin Unissamatkaajaa. Muutamaa vuotta myöhemmin aloitin sen tarjoamisen kustantamoihin uudella päättäväisyydellä, ja lopulta tärppäsi.

Mistä Routala-sarja kertoo?
Sarja kertoo Essi-nimisestä tytöstä, joka huomaa pystyvänsä siirtymään ajassa uniensa kautta ja pääsee kadonneen äitinsä salaisuuden jäljille. Luulin alun perin lähteväni kirjoittamaan vain vetävää tarinaa aikamatkaamisesta. Hiljalleen huomasin, että sarjassa on kysymys paljon muustakin: ulkopuolisuuden kokemuksesta, vastuun ottamisesta itsestä ja muista sekä oman paikan löytämisestä maailmassa.

Millainen on kirjoittamisprosessisi?
Saatan laatia etukäteen alustavan juonisuunnitelman, mutta käytännössä kirjoittamiseni on usein melkoista haahuilua. Kuljetan hahmoa luomassani maailmassa ja katson, millaisiin tilanteisiin hän joutuu, keitä hän kohtaa ja mistä saa minkäkin tiedonmurun. Juoni muotoutuu orgaanisesti eikä läheskään aina seuraa alkuperäistä suunnitelmaa, mutta luotan intuitioon ja antaudun mielelläni yllättävien ideoiden vietäväksi. Lopuksi karsin tekstistä sivukaupalla turhaa selittämistä, vaihtelen kohtausten paikkoja ja lisään aistimustasoja kuin kerroksia kakkuun. Editointia voisin tehdä maailman tappiin asti, mutta lopulta on pakko päästää irti.

Mitä kirjoittaminen sinulle merkitsee?
Kirjoittamalla olen aina osannut ilmaista itseäni luonnollisimmin. Se on paljolti kielellisesti lahjakkaan perheeni vaikutusta. Kirjoittamisen kautta olen löytänyt myös ystäviä. Viime vuosina olen saanut tulla osaksi ihania kirjoittajayhteisöjä, joiden kannustavassa ja lämpimässä ilmapiirissä omaa intohimoista suhdetta kirjoittamiseen ei tarvitse nolostella.

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
En vielä osaa sanoa, mitä Routala-sarjan jälkeen on luvassa! Kirjoittaminen tulee kyllä jatkumaan, siitä ei ole epäilystä. Säeromaani on muoto, jota aion vielä joskus kokeilla.

Mitkä lukukokemukset ovat vaikuttaneet omaan kirjoittamiseesi eniten?
Tärkeimpiä teoksia minulle ovat olleet Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli, Michael Enden Tarina vailla loppua sekä Jostein Gaarderin Sofian maailma. Uskon, että omassa kirjoittamisessani on aina mukana rahtunen näitä kaikkia. Koen merkitykselliseksi panostaa kirjoittajana lasten- ja nuortenkirjallisuuteen, koska tiedän kokemuksesta, miten suuri vaikutus nuorena luetuilla kirjoilla voi elämään olla.

Mitä haluaisit sanoa lukijoillesi?
Jos on jotain, mistä todella haaveilet, älä jää odottamaan, vaan tee kaikkesi sen saavuttamiseksi. Laadi listoja siitä, mitä voit konkreettisesti tehdä unelmasi hyväksi. Hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, jotka ymmärtävät erityislaatusi ja uskovat sinuun. Koskaan ei ole liian myöhäistä.

 
Kirjailijakuva: Anna Väänänen