Ajankohtaista
Tommi Laihon kirjailijahaastattelu
Tommi Laiho on kirjoittanut huikean "Uhanalaiset"-dekkarin.
Kirsi Hietanen (Kirsin kirjanurkka) kävi haastattelemassa Tommia hänen esikoisdekkaristaan.
Helmet-lukuhaaste on täällä taas!
Suoritatko Helmet-lukuhaastetta? Onko hankalaa löytää haasteeseen sopivia kirjoja? Myllylahti auttaa! Ohessa luettelo kirjoistamme, jotka taklaavat Helmet-lukuhaasteen eri kohtia. Lue lisää kirjat-osiostamme.
1.Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa
Heidi Silvan: Tytti Seckelinin elämä ja esikoisteos
2.Kirjan on kirjoittanut opettaja
Tuula Ranta: Totuus on vaihtuva maisema
3. Historiallinen romaani
Pekka Hyyti: Tummat pilvet eilisen
4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan
6. Kirja kertoo rakkaudesta
7. Kirjassa on kaveriporukka
Elina Pitkäkangas: Hukan perimät
8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa
9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella
Kalevi Korpi: Meren koiria ja maalintuja
Veera Vähämaa: Muistoroiston jäljillä
10. Kirjan nimessä on numero
11. Kirja kertoo köyhyydestä
12. Kirjassa ollaan metsässä
Anu Holopainen: Plattilan noita (IIK! 5)
13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin
Teija Huusko: Kohti valintakokeita, Alina
14. Kirja on osa kirjasarjaa
Marvi ja Merja Jalo: Jesse keskiaikakoira
17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi
Heidi Silvan: Rooli päällä, Tippi!
19. Kirjassa leikitään
Leea Simola: Siri ja hyytävä naparetki
20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen
Metropoliitta Panteleimon: Murha kirkonkylässä
21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan
22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä
Heidi Silvan: Operaatio Hardcore Ysäri
24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki
Maarit Nurmi: Että mä olen nero! (Eemun tarinoita 6)
25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa
Jaana Lehtiö ja Helena Miettinen: Taika Valo ja kultainen lokki
26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa
Keijo Leppänen: Snaipperi – Eeli Tolvasen tarina
27. Kirjan päähenkilö on eläin
Tiina Keskinen: Koirani joka katosi - Häpin tarina
28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä
Noora Koponen: Jos mä oon oikee – Nuutin tarina
29. Kirjan henkilön elämä muuttuu
31. Jännityskirja tai dekkari
32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa
Joanna Heinonen: Herkko ja kukoistavien kukkien kysymys
33. Kirjassa opetetaan jokin taito
Marja Aho: S niin kuin salaisuus
34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa
Ari-Pekka Palmu: Eräelämää kynällä, kameralla ja kiväärillä
36. Kirjassa liikutaan ajassa
Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä
37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa
Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä
39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia
40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista
Sesse Koivisto: Tapiiri sohvapöydän alla
41. Kirjassa matkustetaan junalla
42. Satukirja
Jenna Kostet: Milli, Mölli ja surunmaalaaja
46. Kirjassa syödään herkkuja
Jaana Lehtiö: Montako päivää vielä
47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta
Mikko With: Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta
Pirja Kiema: Kun pupusisko kuoli
49. Kirja on julkaistu vuonna 2021
Merja Toppi: Jäätävä sarjaimuttaja
TIEDOTE 10.12.2020
Julkaisuvapaa
Topelius-palkintoehdokkaat julki – Myllylahdelle finaalipaikoista kaksi
Tammikuussa jaettavan Topelius-palkinnon ehdokkaat on julkistettu. Viiden finalistin joukosta kaksi nousi tänä vuonna kirjankustantamo Myllylahden riveistä.
J.S. Meresmaan Dodo ja Elina Pitkäkankaan Hukan perimät edustavat tämän päivän modernia nuortenkirjallisuutta, joka ei kaihda rankkojakaan aiheita.
– Lasten- ja nuortenkirjoja kirjoitetaan maailman tärkeimmälle yleisölle. Olemme hyvin ylpeitä kirjailijoistamme ja heidän puhuttelevasta, lukemaan innostavasta tuotannostaan, Myllylahden kustannuspäällikkö Niina With hymyilee.
J.S. Meresmaan Dodo on muodoltaan säeromaani. Valitsijaraati kiitteli kirjan ilmaisuvoimaa ja aihevalintoja.
”Kirjailija käsittelee aidosti oman identiteetin ja seksuaalisuuden etsimistä, pelkojen kohtaamista ja niistä irrottautumista. Rankoista aiheistaan huolimatta teksti on kevyen ilmavaa ja runollista.”
Elina Pitkäkankaan Hukan perimät on jopa pelottavan ajankohtainen kertoessaan pandemiatodellisuudesta fantasian keinoin.
”Urbaani fantasiaromaani käsittelee valtaa, sen jakautumista ja syrjäytymistä. Ahdistavista tapahtumistaan ja raakuudestaan huolimatta kirja on toiveikas ja koskettava. Kuvaileva kerronta saa tapahtumat elämään lukijan silmien edessä.”
Molempien kirjojen kannet on suunnitellut taiteilija Karin Niemi.
Topelius-palkinto myönnetään vuosittain ansiokkaalle nuortenkirjalle. Palkinnot jakaa Suomen Nuorisokirjailijat ry, ja vuoden 2021 ehdokkaat sekä voittajat valitaan vuoden 2020 aikana ilmestyneistä kotimaisista nuortenkirjoista. Topelius-palkittujen joukossa on aikojen saatossa nähty suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikkonimiä, kuten Marjatta Kurenniemi.
Tänä vuonna palkintoraatiin kuuluvat tutkija, tietokirjailija ja raadin puheenjohtaja Sara Kokkonen, kirjastovirkailija Marjo Hämäläinen sekä luokanopettaja Matias Laivamaa. Voittajat julkistetaan tammikuussa 2021.
Lisätietoja: kustannuspäällikkö Niina With, niina[ät]myllylahti.fi, puh. 0505387088
Viestinnän yhteystiedot: maija[ät]myllylahti.fi, puh. 050 5680 332
”Lukeminen on taito, sitä pitää harjoitella”
Topelius-palkintoehdokkaiksi nostetut nuortenkirjailijat J. S. Meresmaa ja Elina Pitkäkangas tietävät, millaista on kirjoittaa kirjoja, joille ei tahdo löytyä tilaa mediasta. Silti nuorille kirjoittaminen on tärkeää juuri nyt.
Kustannuspäällikkö Niina Within puhelinsoitto tavoitti kirjailija Elina Pitkäkankaan juuri ennen töihin lähtöä. Onneksi olkoon, Hukan perimät on valittu Topelius-palkintoehdokkaaksi.
– Ensin hihkuin ja sitten pyyhin kyyneleitä. Tämä on ollut monella tapaa kummallinen hälinävuosi ja tuntui aivan ihanalta, että se päättyi ehdokkuuteen, Pitkäkangas kuvailee tuntemuksiaan.
J. S. Meresmaa myöntää tunnelman olleen epätodellinen. Meresmaan säeromaani Dodo sai nuortenkirjapiireissä innostuneen vastaanoton, mutta Topelius-ehdokkuus tuli silti yllätyksenä.
– Kustantamon puhelun jälkeen tuli hetkellisesti epätodellinen olo ja mietin, että tapahtuiko tuo oikeasti, J. S. Meresmaa naurahtaa.
Fantasiapainotteinen palkintolista
Tämän vuoden Topelius-palkintoehdokkaissa korostuvat fantasialementit. Mukana on spekulatiivista fiktiota, dystopiaa, fantasiaa, urbaania fantasiaa ja maagista realismia. Meresmaan mukaan fantasia ei kuitenkaan ole kilpailussa yliedustettuna.
– Siihen nähden, miten paljon laadukasta nuortenkirjallisuutta julkaistaan, palkintoehdokkaaksi pääsee häviävän pieni määrä kirjoja. Ehdokaslistan ulkopuolelle jäi todella korkeatasoisia teoksia, myös fantasiaa.
Meresmaan Dodo on Suomessa toinen säeromaani, joka tavoittelee Topelius-palkintoa. Kirsti Kurosen säeromaani Pönttö oli ehdolla 2017.
– Säeromaani hengittää 2020-lukua. Runous on ilmaisuvoimaista. Ja toki helppolukuisuuskin vaikuttaa; nuoriakin lukijoita voi ahdistaa tarttua paksuun kirjaan. Säeromaani on monelle lukijalle helpompaa kuin proosa ja esimerkiksi lukihäiriöiselle voi runomuoto toimia paremmin, Meresmaa pohtii.
Topelius-kilpailun arvosteluraati kiitteli kriteereissään Dodon aihepiirejä ja ilmaisua.
”Kirjailija käsittelee aidosti oman identiteetin ja seksuaalisuuden etsimistä, pelkojen kohtaamista ja niistä irrottautumista. Rankoista aiheistaan huolimatta teksti on kevyen ilmavaa ja runollista.”
Elina Pitkäkankaan Hukan perimät edustaa nuortenkirjan kentällä urbaania fantasiaa. Kirjan maailmassa lykantropia-virus on muuttanut ihmisten todellisuuden; kaupungit suljetaan täyden kuun aikoihin, jotta ihmissudet pysyvät muurien ulkopuolella, tartunnan saaneet eristetään tai teloitetaan.
Teos on jopa pelottavan ajankohtainen kertoessaan pandemiatodellisuudesta fantasian keinoin.
”Urbaani fantasiaromaani käsittelee valtaa, sen jakautumista ja syrjäytymistä. Ahdistavista tapahtumistaan ja raakuudestaan huolimatta kirja on toiveikas ja koskettava. Kuvaileva kerronta saa tapahtumat elämään lukijan silmien edessä”, Topelius-palkintoraati perustelee valintaansa.
Hukan perimät on suomalaisella Young Adult Fiction-kentällä harvinaisuus myös siinä, että se on kirjasarjalle myöhemmin kirjoitettu esiosa. Kuura-sarja (teokset Kuura, Kajo ja Ruska) ilmestyi vuosina 2016-2018. Spin off-teoksia ei suomalaisessa kirjallisuudessa usein nähdä.
– Nuorten fiktiolle on aina vaikea saada isommin julkisuutta. Niinpä itse elän ja hengitän lukijapalautteesta. On ollut ihana kuulla, että Hukan perimät on tuonut paljon uusia lukijoita, monia sellaisiakin, jotka eivät ole Kuura-sarjaa lukeneet, Pitkäkangas kertoo.
Näkyvyyden musta aukko
Sekä Meresmaa että Pitkäkangas ovat surullisen yksimielisiä siitä, että suomalaiselle YA-kirjallisuudelle (Young Adult Fiction) on vaikea saada medioissa näkyvyyttä.
– Aika usein, kun kirjoittaa kirjan nuorille, se katoaa julkaisun jälkeen mustaan aukkoon. Siinä on tietynlainen surutyön paikka itsellä; sinne meni, nyt uutta kohti, Meresmaa kiteyttää.
– YA saa minimaalisesti näkyvyyttä, mutta se ei ole onneksi lannistanut kirjoittajia. Laadukasta nuorille aikuisille suunnattua kirjallisuutta tulee koko ajan, Elina Pitkäkangas toteaa.
Isossa osassa YA:n näkyvyyden nostamisessa ovat blogit ja nuorten omat kanavat.
– Kaikki ovat kovasti huolissaan nuorten lukemisesta, mutta samaan aikaan varsinkin suurimmat kustantamot supistavat kotimaisen YA:n tarjontaansa. Siinä on aika iso ristiriita, kirjailijat pohtivat.
Nuorille aikuisille suunnattu kotimainen kirjallisuus olisi kuitenkin tärkeää pitää voimissaan, jo pelkästään siksi, että uusi lukijasukupolvi kasvaa vain lukemalla.
– Lukeminen on taito! Sitä voi oppia ja sitä täytyy pitää vireessä ja harjoitella samalla tavoin kuin esimerkiksi pianon soittoa. Ja lukemista myös pitää opetella pikkuhiljaa, jotta into saadaan syttymään, Elina Pitkäkangas painottaa. – Jos kaikkien lukiolaisten oletetaan lukevan Väinö Linnaa, niin osa kokee lukemisen liian raskaana ja vaikeana ja se jää helposti kokonaan. Jos taas löytää luettavaa, joka ”imaisee” mukaan, lukemisen taito harjaantuu ja voi olla pienempi kynnys tarttua kirjaan jatkossakin.
Luovan kirjoittamisen seminaari
Monipuolisessa paneelikeskustelussa olivat mukana dekkarikirjailija Elina Backman, Suuren journalistipalkinnon voittanut Jani Halme ja käsikirjoittaja-näyttelijä-ohjaaja Kari Ketonen sekä kustannuspäällikkö Niina With.
Katsopa oheinen video, jos vetävät tarinat sekä kirjoittaminen kiinnostavat.
