Ajankohtaista
Mikko Within Saakelin satanen Topelius-ehdokkaaksi
Liminkalainen Mikko With halusi kirjoittaa kirjan, joka ei aliarvioi nuorta lukijaa. Saakelin satanen on noussut hienosti koulujen lukulistoille ja nyt myös Topelius-ehdokkaaksi.
Mikko Within nuortenkirja Saakelin satanen (Myllylahti 2021) kisaa vuoden parhaan nuortenkirjan tittelistä. Topelius- palkintoehdokkuus tuli kirjailijalle puun takaa.
– Onhan tämä kirjailijanurani isoin tunnustus tähän mennessä. Ensimmäinen kirjani Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta oli ehdolla Storytelin vuoden parhaaksi äänikirjaksi kategoriassa ”Tietokirjallisuus ja elämäkerrat”.
Ehdokasluettelo on Within mielestä kiinnostavan monipuolinen.
– Listalta löytyy fantasiakirja, säeromaani, novellikokoelma ja pakolaisuutta käsittelevä lukuromaani. Myös aiheet ovat aika isoja ja monipuolisia, on pakolaiskriisiä ja seksuaalisuuden moninaisuutta. Omani edustaa tässä porukassa ehkä sitä ”tavisromaania”, jolla houkutellaan nuoria lukemaan.
Vahingossa nuortenromaaniksi
Within ei ollut alun perin tarkoitus kirjoittaa nuortenromaania. Tekeillä oli aikuisten romaani, joka lähti liikkeelle ajatusleikistä.
– Mitä jos ihan tavallisen tyypin pitäisi tehdä rikos suunnittelematta ja nopealla aikataululla? En halunnut kuitenkaan kirjoittaa murhamysteeriä. Lähikaupan ryöstäminen taas tuntui riittävän pieneltä ja sympaattiselta rikokselta, mistä lähteä liikkeelle. Mutta miksi se piti ryöstää? Miksi on pakko tehdä rikos, jos ei halua? Tämän kysymyksen ympärille juoni lähti rakentumaan.
Jostain syystä kirjoittaminen ei kuitenkaan edennyt. Ennen kuin yhdellä iltalenkillä jokin loksahti pään sisällä kohdalleen.
– Tajusin äkkiä, että kirjoittamani teos ei ole aikuisten romaani vaan nuortenkirja. Palasin lenkiltä kotiin, tein tarvittavat muutokset jo aloitettuun käsikirjoitukseen ja äkkiä teksti lähti syntymään ihan eri moodilla.
Houkuttelua lukemaan
Siirtyminen nuortenkirjan kirjoittajaksi ei kuitenkaan käynyt ihan ongelmitta. Eniten Withiä hirvitti ajatus olla se setä, joka kertoo, miten maailma makaa.
– Tein kovasti töitä sen eteen, ettei kirjastani tulisi sellainen sormi pystyssä osoitteleva teos, jossa setä kertoo nuorisolle, mitä saa tai ei saa tehdä. Omat lapset lukivat kuitenkin käsikirjoituksen Paras palaute oli, että sinähän näköjään ymmärrät, mitä nuorten päässä liikkuu – miksi se ei näy in real life?, With naurahtaa.
Saakelin satasen With toivoo antavan lukuintoa niin nuorille kuin aikuisillekin.
– Aika paljon nuorille on tarjolla seitsemänsataasivuisia fantasiakäännösromaaneja. Nämä ovat mahtavia romaaneja, jos niihin tarttuu jo ennestään vahva lukija. Oman kirjani miellän myös aloittelevien lukijoiden kirjaksi. Tässä teoksessa liikkeelle lähdetään heti ja juoni menee koko ajan eteenpäin. Vähän vähemmänkin lukeva siis toivon mukaan kiinnostuu, ja jaksaa viedä lukemista eteenpäin.
Nuortenkirjoilla ei myöskään ole yläikärajaa.
– Tämän päivän nuortenkirjat kestävät aikuisten käsissä paljon paremmin kuin oman nuoruuden viisikot tai Dana-tytöt. Niiden lukeminen aikuisiällä tuntuisi aika kornilta. Tämän päivän nuortenkirjoissa taas on todella laadukkaita teoksia, jotka herättävät ajatuksia ja käsittelevät hankaliakin asioita. Aika moni tuttu on viihtynyt Satasen parissa, vaikka ei enää olekaan nuortenkirjojen kohderyhmää, With vinkkaa.
Topelius-palkinto julkistetaan 14.1.2022.
Johtolanka-ehdokas Milka Hakkarainen: Olen iloinen, että cozy crime on nousussa
Vuoden Johtolanka-palkinnon finalistit on julkistettu. Dekkarikustantamo Myllylahden riveistä kuuden finalistin joukkoon ponnisti Milka Hakkarainen teoksellaan Ei verta rantaa rakkaampaa.
– Kun tieto ehdokkuudesta tuli, luulin ymmärtäneeni väärin. En edes tiennyt, että Johtolanka-ehdokkaaksi voi päästä esikoisdekkarilla enkä ollut uskaltanut unelmoida koko asiasta. Tämä on itselleni tosi iso juttu, Milka Hakkarainen kuvailee tuntemuksiaan.
Suomen dekkariseura jakaa Johtolanka-palkinnon helmikuussa 2022. Voittaja valitaan vuonna 2021 ilmestyneiden kotimaisten fiktiivisten jännityskirjojen joukosta.
Ruotsissa asuva Hakkarainen on seurannut Johtolanka-kilpailua monta vuotta. Joukossa on tuttuja nimiä.
– Vainajat eivät vaikene on tullut mediassa vastaan tänä syksynä usein ja Niko Rantsi ja Matti Remes ovat totta kai tuttuja isoja nimiä. On kyllä upeaa olla tässä porukassa.
Koska ensimmäinen tunne ehdokkuudesta oli yllätys ja epäusko, kesti hetken päästä juhlimistaajuudelle.
– Kavereiden kanssa tuijotimme uutista Dekkariseuran sivuilla ja pyysin toisia vakuuttamaan, että oikeasti, olenko ehdokkaana. Menihän se lopulta jakeluun. Poksautettiin skumppa ja joimme kuohuvaa ulkona pipot päässä, Hakkarainen naurahtaa.
”Ruotsinsuomalaisia ei juuri Suomen mediassa näy”
Ei verta rantaa rakkaampaa on perinteinen murhatarina, joka sijoittuu pieneen ruotsinsuomalaiseen yhteisöön. Ruotsissa asuvalle Hakkaraiselle miljöö oli luonteva valinta. Ruotsinsuomalaisen identiteetin ruoppaus on kerännyt kiitosta muun muassa Helsingin Sanomissa.
– Ruotsinsuomalaisia ei juuri Suomen mediassa nähdä, me emme ole median kannalta kiinnostavia. Myöskään ruotsinsuomalaisiin dekkareihin en ole itse aiemmin törmännyt. Olen saanut Ruotsissa asuvilta suomalaisilta paljon lukijapalautetta ja kiitosta, kirjan arkisiin tilanteisiin on samastuttu.
Ei verta rantaa rakkaampaa edustaa perinteistä cozy crimea: murhia tapahtuu, mutta väkivallalla ei mässäillä. Hakkarainen on iloinen tällä hetkellä näkyvillä olevasta hienoisesta cozy crimen suosion kasvusta.
– Pehmeämpien dekkareiden nousu on mielestäni hyvä asia, ei ainoastaan oman kirjoittamiseni kannalta vaan myös yleisesti. Aika moni tuttu on sanonut, ettei tahdo vatsa kestää enää kaikkia nykydekkareita, sarjoissa ja leffoissa ”splatterointi” alkaa mennä jo väkivaltapornon puolelle. Itse luen paljon kauhugenreä, mutta itselleni jännitys ja kauhu eivät perustu väkivaltaan, vaan jännite on osattava rakentaa vähän hienovaraisemmin.
Viihteellisen dekkarin kirjoittaminen herätti kuitenkin myös epävarmuutta.
– Mietin paljon, voiko dekkaria oikeasti kirjoittaa vähän humoristisesti. Mutta hahmot alkoivat elää omaa elämäänsä ja kun kirjoitin, saatoin vain naureskella mukana. Huumorista ja dekkarin keveydestä olen saanut myös hyvää palautetta.
Ei verta rantaa rakkaampaa saa keväällä jatkoa. Helmikuussa ilmestyvä Maa kauhein isien valmistui juuri ennen tietoa Johtolanka-ehdokkuudesta.
– Maanantaina tein viimeiset muutokset ja siirtelin pilkkujen paikkoja. Tiistaina tuli tieto palkintoehdokkuudesta. Ihan hyvä, ettei käsikirjoitukseen voi tehdä enää muutoksia, koska tuntuu, että nyt varmaan viilaisin käsikirjoitusta jonkinlaisessa paniikissa, Hakkarainen naurahtaa.
Johtolanka-palkinnon voittaja julkistetaan helmikuussa 2022.
Raadin perustelut:
Milka Hakkarainen: Ei verta rantaa rakkaampaa (Myllylahti)
Milka Hakkaraisen esikoisdekkari on osin tragikoominenkin tarina suomalaisyhteisöstä Ruotsissa ja yhteisön vaalimista arvoista. Tekijä availee kirpeästi kipeistä asioista vaikenemisen kulttuuria. Päähenkilö toimittaja Rosa intoutuu penkomaan vanhoja ja uusia salaisuuksia ja hakee tuekseen vastahakoisen Janin, molemmat ovat virkistävän tuoreita hahmoja dekkarikirjallisuudessa.
Johtolanka-palkinnosta lisää: dekkariseura.fi/johtolanka2022ehdokkaat
Arvostelukappalepyynnöt: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Lisätietoja: kustannuspäällikkö Niina With, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh 050-538 7088
Kevään 2022 kirjaesite on julkaistu!
Esitteen saat avattua tästä. (Linkki esitteeseen Issuu-palvelussa.)
Myllylahdelle Johtolanka- ja Topelius-ehdokkuudet
Kustantamo Myllylahti kilpailee vuoden parhaan dekkarin ja parhaan nuortenkirjan titteleistä.
Kustantamon kirjoista nousivat ehdokkaat Johtolanka-palkinnon ja Topelius-palkinnon finalistien joukkoon.
– Myllylahti on tunnettu nimenomaan dekkareiden ja lasten- ja nuortenkirjojen kustantamona. Siksi olemme erittäin tyytyväisiä, että juuri näihin kirjoihin erikoistuneet kilpailuraadit ovat teoksemme ehdokaslistoille nostaneet, toteaa kustannuspäällikkö Niina With.
Ruotsinsuomalaisuuden kuvaus dekkaripalkintoviisikkoon
Johtolanka-palkintoehdokkaaksi kohosi Milka Hakkaraisen esikoisdekkari Ei verta rantaa rakkaampaa. Suomen dekkariseuran Johtolanka-palkinto myönnetään vuosittain edellisen vuoden parhaasta kotimaisesta fiktiivisestä jännityskirjasta.
Milka Hakkaraisen esikoisdekkari on osin tragikoominenkin tarina suomalaisyhteisöstä Ruotsissa ja yhteisön vaalimista arvoista. Tekijä availee kirpeästi kipeistä asioista vaikenemisen kulttuuria. Päähenkilö toimittaja Rosa intoutuu penkomaan vanhoja ja uusia salaisuuksia ja hakee tuekseen vastahakoisen Janin, molemmat ovat virkistävän tuoreita hahmoja dekkarikirjallisuudessa.
Johtolanka-kilpailun voittaja julkistetaan helmikuussa 2022.
Nuoren miehen kasvutarina Topelius-ehdokkaaksi
Helmikuussa jaettavan Topelius-palkinnon ehdokkaiden joukkoon nousi Myllylahdelta kirjailija Mikko With. Within teos Saakelin satanen on kirjoittajan ensimmäinen nuortenkirja. Vaimonsa rintasyövästä kertoneella Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta –teoksella debytoinut With sai raadilta kiitosta uskottavasta kerronnastaan.
Vauhdikas ja hulvaton seikkailukertomus kuvaa nuoria uskottavasti: se tunnistaa nuorten maailman niin kirjan henkilöinä kuin lukijoina. Romaanissa on hyvä imu ja rautainen juoni. Saakelin satanen on uskottava kertomus siitä, miten kahdelle kaverukselle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin lähikaupan ryöstäminen. Kerronnan täsmälliset yksityiskohdat ja nuoren pojan väkevä elämä tekevät mahdottomaksi romaanin tapahtumien kyseenalaistamisen. Teoksella on voimakas sisäinen kerronta ja kuvailu elokuvamaisen elävää. Kieli on tarkkaa ja yksinkertaisuudessaan täsmällistä.
Topelius-palkinto jaetaan 14.1.2022.
Lisätietoja: kustannuspäällikkö Niina With, niina[ät]myllylahti.fi, puh. 0505387088
Viestinnän yhteystiedot: maija[ät]myllylahti.fi, puh. 050 5680 332
Äidinkielenopettajien Nuori Aleksis -palkinto forssalaiselle Elisa Niemiselle
Kirjailija Elisa Nieminen on valittu Nuori Aleksis 2021 -palkinnon saajaksi romaanillaan Rikki revityt (Myllylahti, 2020). 1500 euron rahapalkinnon myöntää Äidinkielen opettajien liitto.
– Olin töissä kahvitauolla, kun luin kustantajan sähköpostin, jossa sain tietää ehdokkuudestani. Teki kyllä mieli hyppiä pitkin seiniä ja tuulettaa, mutta olimme juuri saaneet päiväkodissa lapset päiväunille, joten oli pakko hillitä itsensä, esiopetuksessa työskentelevä Elisa Nieminen naurahtaa.
– Olin kyllä jo todella otettu tuosta ehdokkuudesta – sain olla viiden finalistin joukossa, jossa mukana oli muun muassa oma esikuvani Salla Simukka. Voitto tuntui aluksi hyvin epätodelliselta ja kesti hetki uskoa, että se on oikeasti totta. Olen tästä palkinnosta kyllä äärimmäisen otettu ja kiitollinen.
Rikki revityt -teoksen kirjoittaminen oli Niemiselle sekä raskas että rakas projekti. Niemisen aiempaan tuotantoon kuuluu nuoremmille suunnattuja hyvän mielen teoksia kuten Lotta Torvinen -sarja.
– Kesti aika kauan ennen kuin Rikki revityt -kirjan tarina löysi oikean rakenteen ja siitä kuoriutui esiin se, mitä halusin lukijalle näyttää. Samaan aikaan oli mielenkiintoista ja antoisaa hypätä tähän maailmaan ja näiden henkilöiden pään sisään, vaikkakin heistä moni kävi kirjassa todella syvissä vesissä. Kirjoittaessa itse aina odotti, miten tarina tulee etenemään.
Niemiselle palkinnossa on parasta se, että valitsijaraadissa istuvat juuri nuoret.
– Valinnan teki juuri se kohderyhmä, jolle kirjan tein. Tuntuu aivan mahtavalta, kun oma kirja tulee valituksi nuorten suosikkikirjaksi kaikista kotimaisista 2020 ilmestyneistä nuortenkirjoista. Se motivoi itseäni valtavasti kirjoittamaan jatkossakin nuortenkirjoja.
Lisätietoja:
Kustantamo Myllylahti, kustannuspäällikkö Niina With, tel. 050 538 7088, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kirjailija Elisa Nieminen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
