Ostoskori
0 kpl - 0,00 €
Ostoskorisi on tyhjä!

Ajankohtaista

Syksyn 2021 kirjaesite on julkaistu! 

Esitteen saat avattua tästä. (Linkki esitteeseen Issuu-palvelussa.)

 

 

Helmet-lukuhaaste  nuortenkirjoilla? Kyllä kiitos! 

 

Suoritatko Helmet-lukuhaastetta? Haluaisitko lukea myös nuortenkirjoja haasteen eri kohtiin? Hienoa, niin mekin! Pyysimme apuun kirjailija ja kirjavinkkari Sini Helmisen, joka listasi meille sopivat kirjat eri haastekohtiin lasten- ja nuortenkirjojen sekä YA:n kattavasta valikoimasta.

 

 

1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa:
Maarit Nurmi: Eemun tarinoita -sarja

 

2. Kirjan on kirjoittanut opettaja:
Heidi Silvan: Puhu, Nelli, Puhu

 

3. Historiallinen romaani:
Raili Mikkanen: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää

 

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan:
Elisa Nieminen: Rikki revityt

 

5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan:
Salla Simukka: Lukitut

 

6. Kirja kertoo rakkaudesta:
Marja-Leena Tiainen: Rakas Natasha

 

7. Kirjassa on kaveriporukka:
Heidi Silvan: Operaatio Hardcore Ysäri

 

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa:
Emma Luoma: Perhosten aika

 

9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella:
Aino-Maija Aalto: Korento

 

10. Kirjan nimessä on numero:
Linnea Parkkonen: 112 vihaan itseäni

 

11. Kirja kertoo köyhyydestä:
Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan

 

12. Kirjassa ollaan metsässä:
Sini Helminen: Kaarnan kätkössä

 

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin:
Teija Huusko: Balettia, Alina!

 

14. Kirja on osa kirjasarjaa:
Anu Holopainen: IIK! 5, Plattilan noita

 

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi:
Timo Parvela: Ella ja kaverit etäkoulussa

 

16. Kirjassa eletään ilman sähköä:
J.S. Meresmaa: Mifonki-sarja

 

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi:
Niina Hakalahti: Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?

 

18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä:
Sari Luhtanen: Isadella, Sydän kylmänä

 

19. Kirjassa leikitään:
Leea Simola: Siri ja hyytävä naparetki

 

20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen:
Karin Erlandsson: Helmenkalastaja

 

21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan:
Elina Jasu: Kohti kinoksia

 

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä:
Mikko With: Saakelin satanen

 

23. Kirja, jota luet ulkona:
Satu Kontinen ja Laura Ertimo: Vesi

 

24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki:
Marja Aho: Kaikki menee, Jessiina!

 

25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa:
Marvi ja Merja Jalo: Jesse keskiaikakoira

 

26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa:
Noora Koponen: Jos mä oon oikee

27. Kirjan päähenkilö on eläin:
Maami Snellman: Jaakko Enkeli Lentokenttä katoaa

 

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä:
Maria Laakso: Taltuta klassikko

 

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu:
Elina Pitkäkangas: Hukan perimät

 

30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen:
Seita Vuorela: Lumi

 

31. Jännityskirja tai dekkari:
Janne Mäkitalo: Pääkallokiitäjät

 

32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa:

Joanna Heinonen: Herkko ja kukoistavien kukkien salaisuus

 

33. Kirjassa opetetaan jokin taito:
Päivi Lukkarila: Kuinka saavutetaan zanshin

 

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa:
Martti Linna: Isän luokse

 

35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut:
Merja Toppi: Jäätävä sarjaimuttaja

 

36. Kirjassa liikutaan ajassa:
Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä

 

37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa:
Sini Helminen: Hurme

 

38. Kirja on käännetty hyvin:
Jessica Townsend: Nevermoor, Morriganin koetukset

 

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia:
Heidi Silvan: John Lennon minussa

 

40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista:
Reetta Niemelä ja Sanna Pelliccioni: Älä vihaa minua

 

41. Kirjassa matkustetaan junalla:
Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia

 

42. Satukirja:
Arja ja Emma Puikkonen: Löytölintu

 

43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä:
Erlend Loe: Supernaiivi

 

44. Kirjassa on reseptejä:
Elisabeth Acevedo: Kaikki kaikessa

 

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija:
Åsa Larsson: Pax, Loitsusauva

 

46. Kirjassa syödään herkkuja:
Vuokko Hurme: Karkkikirja

 

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta:
Jenna Kostet ja Kaisu Sandberg: Milli, Mölli ja surunmaalaaja
sekä
Sanna Pelliccioni, Maami Snellman ja Kiti Szalai: Muistan sinua rakkaudella 

 

49. Kirja on julkaistu vuonna 2021:
Suvi Nurmi: Unissamatkaaja

 

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä:
J.S. Meresmaa: Dodo

 

 

 

 

Helmet-lukuhaaste on täällä taas!

 

Suoritatko Helmet-lukuhaastetta? Onko hankalaa löytää haasteeseen sopivia kirjoja? Myllylahti auttaa! Ohessa luettelo kirjoistamme, jotka taklaavat Helmet-lukuhaasteen eri kohtia. Lue lisää kirjat-osiostamme

 

 

1.Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa

Heidi Silvan: Tytti Seckelinin elämä ja esikoisteos

 

2.Kirjan on kirjoittanut opettaja

Tuula Ranta: Totuus on vaihtuva maisema

 

3. Historiallinen romaani

Pekka Hyyti: Tummat pilvet eilisen

 

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan

Mari Frisk: Neliöjuuri

 

6. Kirja kertoo rakkaudesta

Sini Helminen: Hurme

 

7. Kirjassa on kaveriporukka

Elina Pitkäkangas: Hukan perimät

 

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa

Emma Luoma: Perhosten aika

 

9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella

Kalevi Korpi: Meren koiria ja maalintuja

Veera Vähämaa: Muistoroiston jäljillä

 

10. Kirjan nimessä on numero

Mikko With: Saakelin satanen

 

11. Kirja kertoo köyhyydestä

Sakari Kiuru: Murheiden maa

 

12. Kirjassa ollaan metsässä

Anu Holopainen: Plattilan noita (IIK! 5)

 

13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin

Teija Huusko: Kohti valintakokeita, Alina

 

14. Kirja on osa kirjasarjaa

Marvi ja Merja Jalo: Jesse keskiaikakoira

 

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi

Heidi Silvan: Rooli päällä, Tippi!

 

19. Kirjassa leikitään

Leea Simola: Siri ja hyytävä naparetki

 

20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen

Metropoliitta Panteleimon: Murha kirkonkylässä

 

21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan

Elina Jasu: Kohti kinoksia

 

22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä

Heidi Silvan: Operaatio Hardcore Ysäri

 

24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki

Maarit Nurmi: Että mä olen nero! (Eemun tarinoita 6)

 

25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa

Jaana Lehtiö ja Helena Miettinen: Taika Valo ja kultainen lokki

 

26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa

Keijo Leppänen: Snaipperi – Eeli Tolvasen tarina

 

27. Kirjan päähenkilö on eläin

Tiina Keskinen: Koirani joka katosi - Häpin tarina

 

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä

Noora Koponen: Jos mä oon oikee – Nuutin tarina

 

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu

Elisa Niemi: Rikki revityt

 

31. Jännityskirja tai dekkari 

Tommi Laiho: Uhanalaiset

 

32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa

Joanna Heinonen: Herkko ja kukoistavien kukkien kysymys

 

33. Kirjassa opetetaan jokin taito

Marja Aho: S niin kuin salaisuus

 

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa

Ari-Pekka Palmu: Eräelämää kynällä, kameralla ja kiväärillä

 

36. Kirjassa liikutaan ajassa

Suvi Nurmi: Unissamatkaaja

Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä

 

37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa

Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä

 

39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia

Minna Roininen: Heda

 

40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista

Sesse Koivisto: Tapiiri sohvapöydän alla

 

41. Kirjassa matkustetaan junalla

Outi Hongisto: Veljet - Amir

 

42. Satukirja

Jenna Kostet: Milli, Mölli ja surunmaalaaja

 

46. Kirjassa syödään herkkuja

Jaana Lehtiö: Montako päivää vielä

 

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta

Mikko With: Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta

Pirja Kiema: Kun pupusisko kuoli

 

49. Kirja on julkaistu vuonna 2021

Merja Toppi: Jäätävä sarjaimuttaja

 

 

Tommi Laihon kirjailijahaastattelu

 

Tommi Laiho on kirjoittanut huikean "Uhanalaiset"-dekkarin.

Kirsi Hietanen (Kirsin kirjanurkka) kävi haastattelemassa Tommia hänen esikoisdekkaristaan. 

 

”Lukeminen on taito, sitä pitää harjoitella”

 

Topelius-palkintoehdokkaiksi nostetut nuortenkirjailijat J. S. Meresmaa ja Elina Pitkäkangas tietävät, millaista on kirjoittaa kirjoja, joille ei tahdo löytyä tilaa mediasta. Silti nuorille kirjoittaminen on tärkeää juuri nyt. 

 

 

 

Kustannuspäällikkö Niina Within puhelinsoitto tavoitti kirjailija Elina Pitkäkankaan juuri ennen töihin lähtöä. Onneksi olkoon, Hukan perimät on valittu Topelius-palkintoehdokkaaksi.

– Ensin hihkuin ja sitten pyyhin kyyneleitä. Tämä on ollut monella tapaa kummallinen hälinävuosi ja tuntui aivan ihanalta, että se päättyi ehdokkuuteen, Pitkäkangas kuvailee tuntemuksiaan.

J. S. Meresmaa myöntää tunnelman olleen epätodellinen. Meresmaan säeromaani Dodo sai nuortenkirjapiireissä innostuneen vastaanoton, mutta Topelius-ehdokkuus tuli silti yllätyksenä.

– Kustantamon puhelun jälkeen tuli hetkellisesti epätodellinen olo ja mietin, että tapahtuiko tuo oikeasti, J. S. Meresmaa naurahtaa.

 

Fantasiapainotteinen palkintolista

Tämän vuoden Topelius-palkintoehdokkaissa korostuvat fantasialementit. Mukana on spekulatiivista fiktiota, dystopiaa, fantasiaa, urbaania fantasiaa ja maagista realismia. Meresmaan mukaan fantasia ei kuitenkaan ole kilpailussa yliedustettuna.

– Siihen nähden, miten paljon laadukasta nuortenkirjallisuutta julkaistaan, palkintoehdokkaaksi pääsee häviävän pieni määrä kirjoja. Ehdokaslistan ulkopuolelle jäi todella korkeatasoisia teoksia, myös fantasiaa.

Meresmaan Dodo on Suomessa toinen säeromaani, joka tavoittelee Topelius-palkintoa. Kirsti Kurosen säeromaani Pönttö oli ehdolla 2017.

– Säeromaani hengittää 2020-lukua. Runous on ilmaisuvoimaista. Ja toki helppolukuisuuskin vaikuttaa; nuoriakin lukijoita voi ahdistaa tarttua paksuun kirjaan. Säeromaani on monelle lukijalle helpompaa kuin proosa ja esimerkiksi lukihäiriöiselle voi runomuoto toimia paremmin, Meresmaa pohtii.

Topelius-kilpailun arvosteluraati kiitteli kriteereissään Dodon aihepiirejä ja ilmaisua.

”Kirjailija käsittelee aidosti oman identiteetin ja seksuaalisuuden etsimistä, pelkojen kohtaamista ja niistä irrottautumista. Rankoista aiheistaan huolimatta teksti on kevyen ilmavaa ja runollista.”

Elina Pitkäkankaan Hukan perimät edustaa nuortenkirjan kentällä urbaania fantasiaa. Kirjan maailmassa lykantropia-virus on muuttanut ihmisten todellisuuden; kaupungit suljetaan täyden kuun aikoihin, jotta ihmissudet pysyvät muurien ulkopuolella, tartunnan saaneet eristetään tai teloitetaan.

Teos on jopa pelottavan ajankohtainen kertoessaan pandemiatodellisuudesta fantasian keinoin.

”Urbaani fantasiaromaani käsittelee valtaa, sen jakautumista ja syrjäytymistä. Ahdistavista tapahtumistaan ja raakuudestaan huolimatta kirja on toiveikas ja koskettava. Kuvaileva kerronta saa tapahtumat elämään lukijan silmien edessä”, Topelius-palkintoraati perustelee valintaansa.

Hukan perimät on suomalaisella Young Adult Fiction-kentällä harvinaisuus myös siinä, että se on kirjasarjalle myöhemmin kirjoitettu esiosa. Kuura-sarja (teokset Kuura, Kajo ja Ruska) ilmestyi vuosina 2016-2018. Spin off-teoksia ei suomalaisessa kirjallisuudessa usein nähdä.

– Nuorten fiktiolle on aina vaikea saada isommin julkisuutta. Niinpä itse elän ja hengitän lukijapalautteesta. On ollut ihana kuulla, että Hukan perimät on tuonut paljon uusia lukijoita, monia sellaisiakin, jotka eivät ole Kuura-sarjaa lukeneet, Pitkäkangas kertoo.

 

Näkyvyyden musta aukko

Sekä Meresmaa että Pitkäkangas ovat surullisen yksimielisiä siitä, että suomalaiselle YA-kirjallisuudelle (Young Adult Fiction) on vaikea saada medioissa näkyvyyttä.

– Aika usein, kun kirjoittaa kirjan nuorille, se katoaa julkaisun jälkeen mustaan aukkoon. Siinä on tietynlainen surutyön paikka itsellä; sinne meni, nyt uutta kohti, Meresmaa kiteyttää.

– YA saa minimaalisesti näkyvyyttä, mutta se ei ole onneksi lannistanut kirjoittajia. Laadukasta nuorille aikuisille suunnattua kirjallisuutta tulee koko ajan, Elina Pitkäkangas toteaa.

Isossa osassa YA:n näkyvyyden nostamisessa ovat blogit ja nuorten omat kanavat.

– Kaikki ovat kovasti huolissaan nuorten lukemisesta, mutta samaan aikaan varsinkin suurimmat kustantamot supistavat kotimaisen YA:n tarjontaansa. Siinä on aika iso ristiriita, kirjailijat pohtivat.

Nuorille aikuisille suunnattu kotimainen kirjallisuus olisi kuitenkin tärkeää pitää voimissaan, jo pelkästään siksi, että uusi lukijasukupolvi kasvaa vain lukemalla.

– Lukeminen on taito! Sitä voi oppia ja sitä täytyy pitää vireessä ja harjoitella samalla tavoin kuin esimerkiksi pianon soittoa. Ja lukemista myös pitää opetella pikkuhiljaa, jotta into saadaan syttymään, Elina Pitkäkangas painottaa. – Jos kaikkien lukiolaisten oletetaan lukevan Väinö Linnaa, niin osa kokee lukemisen liian raskaana ja vaikeana ja se jää helposti kokonaan. Jos taas löytää luettavaa, joka ”imaisee” mukaan, lukemisen taito harjaantuu ja voi olla pienempi kynnys tarttua kirjaan jatkossakin.