Nurmi Maarit

Nurmi_kirjailijakuva_2019_hires

Helsinkiläinen Maarit Nurmi tekee opettajansijaisuuksia alakouluissa. Työssään hän on seurannut, millaisia kirjoja lapset lukevat mielellään ja millaiset tarinat vetoavat heihin. Näiden havaintojen pohjalta on syntynyt Eemun tarinoita -kirjasarja. Nurmi on julkaissut Myllylahdella myös rikosromaanin Epäilyksen alla.

 


 

Kirjailijahaastattelu / kevät 2019

 

Kerrotko hieman itsestäsi
Passissani lukee syntymäpaikan kohdalla nimi, jota ei enää kartoissa näe: Helsingin maalaiskunta. Käytännössä perheemme asui siis Vantaalla. Aikuisena muutin Helsinkiin, joten nykyään koen itseni helsinkiläiseksi. Tosin vapaa-aikaa vietän kesät talvet maalla, joten helsinkiläisyydessäni on vahva maaseutuvire. Enkä ole siitä lainkaan pahoillani!

 

Miten sinusta tuli kirjailija?
Syy on Eeva-Liisa Mannerin :) Luin 12-vuotiaana eräänä aamuna ennen koulun alkua Mannerin runokirjaa Jos suru savuaisi. Se teki minuun suuren vaikutuksen. Niin suuren, että oli pakko lähteä kesken koulupäivän käymään kotona, jotta pääsin kirjoittamaan omia runoja. Niitä kirjoittaessani tunsin, että olin astunut uuteen ihmeelliseen maailmaan, jollaista en ollut tiennyt olevankaan. – Silloin päätin, että minusta tulee isona kirjailija.

 

Mistä saat aiheet kirjoihisi?
Kirjoitan tällä hetkellä Eemun tarinoita -kirjasarjaa. Sen kohderyhmänä ovat alakouluikäiset lapset. Työskentelen itsekin alakoulussa, joten elän jatkuvasti pienten eemujen parissa. Ja vaikka en kirjoitakaan suoraan todellisista tapahtumista, virikkeitä juonen rakenteluun on tietenkin runsaasti tarjolla.

 

Viimeisin aikuisille kirjoittamani teksti on näytelmä, jonka sain tehdä erästä kesäteatteria varten. Tarinan idea syntyi siitä, että näin vanhassa muistilapussa sanan ”netti”. Silloin keksin sijoittaa tarinan maalaiskylään, johon ilmestyy tubettaja. Tämän yhden oivalluksen jälkeen tarinan juoni rakentui kuin itsestään. – Tämä kuvaa hyvin sitä, miten ei tarvitse kuin löytää narunpää, niin sitä seuraamalla pääsee juoneen kiinni.

 

Millainen on kirjoittamisprosessisi?
Kun alan kirjoittaa, tiedän yleensä vain kirjan perusrakenteen ja karkealla tasolla sen, mitä tarinassa tulee tapahtumaan. En tee tarkkoja suunnitelmia enkä muistiinpanoja, vaan rakennan tarinaa mielessäni. Henkilöhahmot syntyvät kirjoittaessa sitä mukaa, kuin tarina uuden henkilön vaatii. Juonikin täsmentyy paljolti vasta kirjoittaessa.

 

Tällainen työskentelytapa edellyttää, että voi täysin keskittyä kirjoittamiseen ja ikään kuin elää tarinassa. Silloin, kun kirjoitustyö keskeytyy, on pakko merkitä muutamalla sanalla muistiin, mitä oli aikonut seuraavaksi kirjoittaa. Mutta jos tauosta tulee hyvin pitkä, on vaikea tavoittaa sitä flow’ta, joka työhön ryhtyessä oli. Lopputuloskin voi olla aivan muuta kuin se, mitä aluksi tavoitteli.

 

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi kirjoittamisen saralla?
Eemun tarinat tietenkin jatkuvat, ja niiden rinnalla kehittelen mielessäni jo uutta dekkari-ideaa. Lisäksi toivon, ettei ensimmäinen näytelmäni jää ainoaksi.

 

Millaisesta kirjallisuudesta itse pidät, ja ketkä ovat suosikkikirjailijoitasi?
Pidän erityisesti dekkareista ja tietokirjoista. Dekkarikirjailijoista ehdoton suosikkini on Minette Walters. Ihailen hänen kykyään rakentaa älykäs juoni ja mielenkiintoiset henkilöhahmot. Tietokirjoista minua kiinnostavat ennen kaikkea elämäkerrat ja Suomen historiasta kertovat teokset. Ehkä kaikkein vaikuttavin lukuelämys löytyy sittenkin kaunokirjallisuuden puolelta: Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia.

 

Valokuva: Roy Sällström/Kuvaverkko Oy